Porin hätäkeskuksessa ei suuria huolia, vaikka alaa vaivaa työntekijäpula – paikat ovat täynnä, ja uusia päivystäjiä on saatu usealta kurssilta peräkkäin

Ylen esiin nostamat ongelmat eivät kosketa Satakunnan hätäpuheluihin vastaavaa keskusta kovinkaan pahasti. Kesäaika on tosin Porissakin haastavaa, myöntää päällikkö Helena Borisov.

Hätäkeskuspäivystäjäpaikat on Porin hätäkeskuksessa täytetty tällä hetkellä lähes kokonaan. Juuri nyt eletään vuoden hiljaisimpia aikoja, jolloin ehditään järjestää muun muassa tavoitekeskusteluja ja erilaisia koulutuksia, kertoo Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov.

Hätäkeskuspäivystäjien työssä jaksaminen nousi esiin viimeksi joulukuussa, kun Yle kertoi aiheesta laajassa verkkojutussa. Ylen mukaan hätäkeskuksissa on "vakavia ongelmia", kun päivystäjiä ei saada töihin, työkuorma on raskasta ja moni irtisanoutuu. Länsi-Suomen haastattelema Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov ottaa jutun sisällön vakavasti, mutta toteaa samalla, että siinä hätäkeskusten arjesta annettiin "aika karukin kuva", joka ei kaikilta osin vastannut totuuttakaan.

– Se, että meillä olisi jatkuvasti armoton kiire ja työnteko olisi pakkotahtista, ei ihan pidä paikkaansa, Borisov toteaa.

Joka kurssilta uusia päivystäjiä Poriin

Alkuun on todettava, että hätäkeskusten tilanteessa voi olla isojakin alueellisia eroja.

Suomen kuudesta hätäkeskuksesta erityisesti Keravan ja Turun keskukset ovat kärsineet työntekijäpulasta, Ylen jutussa todetaan. Samaa sanoo Borisov.

Porissa tilanne on tällä hetkellä peräti hyvä. Päivystäjäpaikkojen täyttöaste on laskennallisesti jopa yli sata prosenttia, kun osa työntekijöistä tekee lyhennettyä tai puolikasta työaikaa.

– Viimeisen puolentoista vuoden ajan olemme saaneet jokaiselta hätäkeskuspäivystäjäkurssilta vähintään yhden uuden päivystäjän, usein useampiakin, Borisov sanoo.

Kuopiossa sijaitsevalta pelastusopistolta valmistuu kaksi päivystäjäkurssillista vuodessa.

Kun normaalisti kurssin koko on 24 opiskelijaa, viime elokuussa aloitti niin sanottu tuplapäivystäjäkurssi, josta valmistuu 48 uutta päivystäjää.

– Siinä mielessähän valtiovaltakin on näihin Hätäkeskuslaitoksen viesteihin reagoinut, Borisov sanoo.

Kesäaika raskasta, eikä sijaisia löydy niin vain

Kuormittavimmillaan hätäkeskuksen arki on kesällä. Heinäkuu on vuoden kuukausista ehdottomasti raskain, Borisov sanoo.

– Kun ihmiset ovat lomilla ja aurinko paistaa, silloin hätäkeskukselle pukkaa keikkaa. Vastaavasti myös meidän työntekijöillämme on silloin lomakausi. Siinä on tällainen ristiriita, että kun töitä on eniten, väkeä on käytettävissä vähiten.

Koska päivystäjän työlle on laissa säädetty kelpoisuusvaatimus, ei sijaisia tai kesätyöläisiä löydy niin vain. Taskussa on oltava hätäkeskuspäivystäjän tutkinto.

– Ottaisimme tällaisia kesäsijaisia erittäin mielellämme, mutta ei heitä oikein ole jonossa odottamassa.

Ammatin vaihtaminen luonnollista

Ylen jutussa kerrottiin myös siitä, miten usein hätäkeskuspäivystäjät vaihtavat työpaikkaa tai ainakin harkitsevat sitä.

Helena Borisov muistelee, milloin Porin hätäkeskuksesta on viimeksi irtisanoutunut työntekijä vakituisesta virasta.

– Se taisi olla ennen koronaa alkuvuodesta 2020, ja tuokin henkilö valmistui ensihoitajaksi ja sai ensihoitajan töitä. Mielestäni on ihan luonnollista, että nuoret ihmiset vaihtavat ammattia, Borisov toteaa.

Hätäkeskustyössä urapolutkin ovat rajallisia: päivystäjän työn lisäksi tarjolla ovat vain ylipäivystäjän ja vuoromestarin nimikkeet.

Hallintoon eteneminen edellyttää vähintäänkin opiskelemaan lähtemistä. Niin Borisovin omakin ura eteni.

– Nuorena tyttönä työskentelin kunnallisessa aluehälytyskeskuksessa. Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että pitäisi tehdä vähän jotain muutakin, ja lähdin opiskelemaan, Borisov toteaa.

Työhyvinvointia ei voi "antaa pussissa"

Porin hätäkeskuksessa työntekijät näyttävät viihtyvän pääsääntöisesti hyvin. Työpaikan pitovoimasta omaa tarinaansa kertoo se, että tänä vuonna keskuksesta jää vanhuuseläkkeelle peräti neljä työntekijää.

Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tietysti tärkeää, Borisov näkee. Hätäkeskukseen on palkattu kahden vuoden määräajaksi henkilö virkanimikkeellä "työhyvinvointiasiantuntija".

Borisov henkilökohtaisesti ajattelee, että ensisijaisesti työhyvinvointi lähtee itse työn sisällöstä ja siitä, että työntekijä kokee hallitsevansa omaa työtään.

– Kukaan ei voi ostaa työhyvinvointia ja antaa sitä pussissa työntekijöille, vaan sen eteen on myös jokaisen itsensä nähtävä vaivaa. Kaikenlaista yhteistä ohjelmaa meilläkin järjestetään taukojumpista teemaviikkoihin, ja sekin on tietysti tärkeää. Se on kaikki ekstraa ja plussaa.

,

,

Alueuudistuksella ei suoria vaikutuksia

Porin hätäkeskuksessa vastataan Satakunnassa ja Pirkanmaalla soitettuihin hätäpuheluihin.

Parhaillaan tekeillä on alueuudistus, jossa sosiaalipalvelut, ensihoito ja pelastustoimi – joita hätäkeskuskin tehtäville hälyttää – siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi.

Onko uudistuksella vaikutusta hätäkeskuksen toimintaan?

– Mitään suoria vaikutuksia tuskin on. Välillisiä vaikutuksia toki voi olla, jos viranomaisten ohjeistukset tai resurssit jotenkin olennaisesti muuttuvat, niin se saattaa meidänkin työhömme vaikuttaa, sanoo Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov.

Viranomaisten ohjeistusten muuttuminen on hätäkeskukselle kuitenkin arkipäiväistä.

– Jos uudistuksia tulee, käymme ne läpi ja koulutamme henkilöstömme tarpeen mukaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut