Laitilassa viritellään asiakasraatia, joka osallistuisi kirjaston kehittämiseen. Raatiin toivotaan kirjaston käyttäjien lisäksi myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka eivät käytä kirjastoa.
Keskiviikkona järjestetty ensimmäinen raati-info ei vielä tuottanut tulosta, sillä paikalle tuli vain kaksi jäsenyydestä kiinnostunutta.
– Ehkä meidän ilmoituksemme sanamuoto ei kertonut, mistä on kyse, Laitilan kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutka sanoo.
Yhdessä tulevaisuuteen
Mutkan mukaan raati-sanakaan ei ole paras mahdollinen. Raadissa usein arvostellaan, kun taas Laitilassa on tarkoitus katsoa yhdessä tulevaisuuteen.
Mutka muistuttaa, että kirjasto on aina vastannut ihmisten sen hetkisiin tarpeisiin. Kun lukutaito yleistyi, mutta harvalla oli varaa kirjoihin, syntyi kirjastolaitos. Kun sanomalehtiä alkoi ilmestyä ja ihmiset halusivat niitä lukea, vastasi kirjasto huutoon.
– Toimintaympäristö muuttuu koko ajan. On tullut teknologiaa ja digitalisaatiota. Mitä ovat tämän hetken tarpeet? Mitä kirjaston pitäisi tarjota?
Toki kirjasto pyrkii itsekin vastaamaan uusiin tarpeisiin. Huomioon pyritään ottamaan väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus, yksinäisyyden lisääntyminen sekä muutokset työelämässä, koulutuksessa ja ilmastossa. Kirjasto voi olla myös yleistä hyvinvointia lisäävä laitos.
– Haemme yhteistä visiota tarpeista ja siitä, miten tarpeisiin vastataan.
Resurssit oikeaan
Tarpeiden listaamisella pyritään myös resurssien oikeaan kohdentamiseen. Sellaista ei kannata tarjota, mikä ei ihmisiä kiinnosta.
Kirjastoväen tavoitteena oli saada ensi alkuun kokoon viisi raatilaista, jotka sitten veisivät sanaa eteenpäin.
– Kokoontumisia kahvikupin vieressä voisi olla pari kertaa vuodessa. Lisäksi voisi olla joku nettikysely, Mutka miettii.
Kirjastoon kävelemään
Asiakasraatia ei olla hautaamassa, vaikkei keskiviikkona yleisötunkua ollutkaan. Seuraavan kerran asia on esillä perjantaina 31. tammikuuta kello 14–15, kun kirjastossa järjestetään kirjastokävely.
Kävelyllä tutustutaan ihan kädestä pitäen kirjaston tarjoamiin palveluihin, kuten lehtienlukulaitteeseen ja Vaski-kirjaston varausjärjestelmään. Ja kävelyllä voi ilmoittatua myös mukaan raatiin.
Muillakin vaikeaa
Marja-Liisa Mutkan mukaan vastaavaa asiakasraatia on kokeiltu muissakin kunnissa, eikä se ole missään lähtenyt oikein hyvin vauhtiin.
– Uusia asioita ei ehkä oikein osata pyytää, mutta ideoita voisi tulla esille keskustelun kautta.
Toisaalta voihan se olla niinkin, että kirjastoihin ollaan tyytyväisiä. Tosin paljon on myös niitä, jotka eivät käytä kirjastoa. Heiltä puolestaan haluttaisiin kuulla, miksi he eivät käytä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.