Posti tuonee Ilmatieteen laitokselle Saharan hiekkaa alkuviikosta – "onnenkantamoinen" auttaa tutkimaan yläpilvien muodostumista

Saharasta tulee tuulten mukana harvoin hiekkaa Suomeen, mutta nyt ajoitus oli erinomainen. Ilmatieteen laitoksella on Laaksosen mukaan syksyllä alkamassa tutkimusprojekti, jossa juuri tämänkaltaisia asioita tutkitaan. Toinen projekti on paraikaa käynnissä.

Ainakin jonkin verran näytteitä Saharan hiekasta saapuu postitse Ilmatieteen laitokselle alkavalla viikolla. Hiekkaa tarvitaan ohuita jäisiä yläpilviä eli cirrus-pilviä käsittelevää tutkimustyötä varten, kertoo laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Hän pyysi lauantaina Twitterissä ihmisiä suodattamaan lumesta Saharasta viime tiistain ja keskiviikon paikkeilla tullutta hiekkaa ja lähettämään sitä laitokselle, ja yhteydenottoja oli sunnuntaiaamupäivään mennessä tullut reilu kymmenkunta. Posti alkaa kuitenkin kulkea vasta viikonlopun jälkeen.

– Minua kiinnostaa se, miten tehokkaita jääkiteen ytimiä nämä pölyhiukkaset ovat. Eli jos hiekkaa joutuu ylempään ilmakehään, sanotaan yli seitsemän kilometrin korkeuteen, muodostavatko ne tehokkaasti näiden yläpilvien jääkiteitä ympärilleen. Koska jos muodostavat, sillä on merkitystä siihen, millaisia niiden pilvien ilmastolliset ominaisuudet ovat maapallolle saapuvan auringonvalon kannalta, Laaksonen kertoo.

Laboratoriotesti kertoo, missä oloissa hiekan ympärille muodostuu jäätä

Jos hiekkaa saadaan tarpeeksi, eli kymmeniä grammoja, jääytimien muodostumista pystytään kokeilemaan laboratoriossa. Silloin se puhdistetaan, kuivatetaan ja puhalletaan ilmaan aerosoliksi, josta viedään halutun kokoisia hiukkasia jäänukleaatiokammioon, jonka lämpötilaa ja ilmankosteutta voidaan säädellä.

– Sitten nähdään, että kun tietynlaista hiukkasta pistetään sinne, missä lämmössä ja kosteudessa syntyy jääkiteitä. Jos ne ovat tehokkaita jääytimiä, jäätä muodostuu jo, kun suhteellinen ilmankosteus on just ja just sellainen, että jäätä voisi ylipäätään muodostua, Laaksonen kertoo.

Laaksosen mukaan tällä hetkellä ymmärretään yllättävänkin huonosti sitä, millaisia hiukkasia 5–15 kilometrin korkeuksissa on, ja mitkä niistä ovat tehokkaita ytimiä jääkiteille.

Uusi tutkimusprojekti on käynnistymässä pian

Saharasta tulee tuulten mukana harvoin hiekkaa Suomeen, mutta nyt ajoitus oli erinomainen. Ilmatieteen laitoksella on Laaksosen mukaan syksyllä alkamassa tutkimusprojekti, jossa juuri tämänkaltaisia asioita tutkitaan. Toinen projekti on paraikaa käynnissä.

– Tähän sattui nyt vähän tällainen onnenkantamoinen, että juuri sellaista tavaraa tuli tänne, mistä olemme kiinnostuneet.

Vaikka hiekkaa ei saataisi kerättyä tarpeeksi jääydinkokeita varten, saatuja näytteitä tutkitaan esimerkiksi mikroskoopein ja muilla menetelmillä. Niistä jotain tuloksia saadaan julki ehkä jo tulevina viikkoina.

– Nämä jääydinkokeet vievät pidempään, mutta jos tavaraa tulee tarpeeksi, joitakin tuloksia meillä on parin kuukauden aikajänteellä. Jos tulokset ovat kelvollisia, ne julkaistaan jossain vaiheessa tieteellisessä kirjallisuudessa. Siihen menee suurin piirtein vuosi, Laaksonen sanoo.

Keräyskehotuksesta kertoi aiemmin Aamulehti.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut