Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii eduskunnalta "vastuullisia päätöksiä" puoliväliriihessä. Kyse on Rajavartiolaitoksen laivatilauksista.
Rajan vanhat Uisko ja Tursas on päätetty korvata kahdella uudella monitoimialuksella. Eduskunta myönsi hankkeelle ensimmäisenä rahoituksena 120 miljoonaa euroa, mikä on vasta yhden laivan hinta.
– Suomen laajoilla merialueilla tarvitaan nykyaikaiset ulkovartiolaivat, jotta maamme lakisääteiset pelastus- ja turvallisuustehtävät sekä maamme kansainväliset velvoitteet saadaan hoidettua, Malinen sanoo.
Hän nostaa esille hankkeen kotimaiset työllisyysvaikutukset: liki 1800 henkilötyövuotta 2021-2023.
Eduskunta on linjannut, että kauppa tehdään kotimaisen telakan kanssa. Vaihtoehdot ovat Rauma ja Turku, sillä Helsingin telakka on venäläisomistuksessa.
– Rajavartiolaitokselle on myönnetty tilausvaltuus kahdelle laivalle jo vuoden 2020 lisätalousarviossa hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Siitä huolimatta on tarpeen nostaa asia nyt esiin, sillä toisen laivan rahoitus tulisi osoittaa vuodelle 2022. Rahoitus ei ole automaattisesti pohjissa. Teemme parasta aikaa töitä sen eteen, että toinen laiva saa myös rahoituksen kehysriihessä, kommentoi eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen (sd.).
– Olen samaa mieltä siitä, että Rajavartiolaitoksen vartiolaivahankintojen rahoitus on välttämätöntä varmistaa nyt. Siksi hallituksen on ensi viikon kehysriihessä päätettävä rahoituksesta myös toisen vartiolaivan hankintaa varten. Perusteet alushankinnalle ovat vahvat ja uskon, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta tukee rahoituksen lisäämistä hanketta varten, sanoo kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Rajavartiolaitoksen monitoimivartiolaivat ovat käytettävissä myös sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä kansainvälisiin operaatioihin ja tehtäviin. Tärkeä rooli niillä on myös ympäristövahinkojen valvonnassa ja torjunnassa. Öljyä alus pystyy keräämään vähintään 1200 tonnia.
Vartiolaiva 2025-hankkeen päällikkö komentaja Marko Aheristo kertoo, että Itämerellä tehdään paljon yhteistyötä erityisympäristövahinkojen torjunnassa.
– Suurkatastrofin sattuessa yhdenkään yksittäisen valtion kapasiteetti ei riitä yksin. Myös meillä täytyy olla kykyä pitkäkestoisiin operaatioihin ulkomerellä. Aluksen koolla on vaikutusta aluksen merikelpoisuuteen ja hyvä merikelpoisuus on puolestaan perusedellytys kaikelle työlle merellä, Aheristo sanoi Rajamme vartijat -lehdessä.
Vartiolaivat puskevat menemään vielä 80 sentin jäässäkin. Ne suunnitellaan maksimissaan 50 hengen miehistölle. Niihin pystytään evakuoimaan jopa 600 ihmistä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.