Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikelan tilaama matkapuhelindataan perustuva selvitys Rauman ja Tampereen välisestä matkustajamäärästä on valmistunut. Poikela pitää tulosta rohkaisevana henkilöjunaliikenteen käynnistämistä ajatellen.
Tuore matkapuhelindataan perustuva matkustajamääräselvitys vaikuttaa lupaavalta Rauman ja Tampereen välisen henkilöjunaliikenteen käynnistämisen kannalta.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela ei paljasta lukuja vielä julkisuuteen, mutta kuvailee tulosta rohkaisevaksi.
Poikela tilasi selvityksen Rauman ja Tampereen välisestä matkustajamäärästä Ramboll Finland Oy:lta lokakuussa 2023 (LS 5.10.23). Kyseinen selvitys valmistui joulukuussa 2023.
Seuraavaksi kaupungin Alkutieto Oy:lta alkuvuodesta tilaama selvitys sekä matkapuhelindata on tarkoitus lyödä yhteen ja esitellä tammikuun aikana kaupunginhallitukselle.
Poikela muistuttaa, että hanketta ovat rahoittamassa myös Eurajoki ja Eura.
– Lisäksi meidän täytyy käydä neuvotteluja vielä myös radan toisen pään kuntien, Sastamalan, Nokian ja Tampereen, kanssa.
Matkapuhelindata antaa faktatietoa
Konsulttina Alkutieto Oy:n selvityksessä on toiminut Antero Alku, joka on myös henkilöjunaliikennettä Raumalle suunnittelevan Suomen Lähijunat Oy:n toimitusjohtaja.
Alku myönsikin Länsi-Suomen haastattelussa joulukuussa 2023 (LS 2.12.2023), että toimii tällä hetkellä eräänlaisessa kaksoisroolissa.
Alku huomauttaa, että tuore syksyn 2023 tietoihin perustuva matkapuhelindata ei ole enää pelkkä arvio. Se antaa faktatietoa liikennemääristä, toisin kuin tammikuussa 2023 Traficomin julkaisema selvitys Rauman ja Kokemäen välisestä liikenteestä. Kyseiset luvut olivat melko synkeitä junaliikenteen käynnistämistä ajatellen. Traficomin arvion mukaan matkustajamäärä olisi vuodessa korkeintaan 17 000.
Myös Väylävirasto sai valmiiksi joulukuussa teknisen selvityksen Kokemäen ja Rauman välisestä henkilöliikenteestä.
Väyläviraston arvio matkustajamääristä poikkeaa hyvin paljon Traficomin selvityksestä. Valtakunnallisella liikennemallilla tehtyjen tarkasteluiden perusteella Kokemäen ja Rauman välillä kulkisi noin 136 000–145 000 matkustajaa vuodessa liikennöintivaihtoehdosta riippuen.
Kumpikaan haastateltavista ei pidä Väyläviraston käyttämää liikennemallia parhaana vaihtoehtona matkustajamäärien arviointiin.
– Se toimii kyllä valtakunnallisella tasolla, mutta ei ole hyvä, kun mennään yksityiskohtiin, Alku sanoo.
Kaksi eri mallia tarkastelussa
Väyläviraston selvityksessä tarkasteltiin kahdenlaisia liikennenöintimalleja Rauman henkilöjunaliikenteen kannalta. Ensimmäinen vaihtoehto on Kokemäellä vaihtoon perustuva malli. Toisessa vaihtoehdossa on suora yhteys Rauman ja Tampereen välillä ilman vaihtoa: joko suoraan tai vaihtoehtoisesti niin, että Rauman ja Porin junat yhdistetään Kokemäellä.
Selvityksessä todettiin, että Kokemäen vaihtoyhteyksiin perustuvan henkilöjunaliikenteen aloittaminen Kokemäen ja Rauman välillä kahden tunnin vuorovälillä on mahdollista jo radan nykyisellä nopeustasolla (100 km/h), jos Porin henkilöjunien keskinäinen kohtaaminen siirretään Vammalasta Äetsään.
Suoran junayhteyden aloittaminen vaatisi enemmän rahoitusta ja yhden junayksikön enemmän kuin liikenne Kokemäki–Rauma-välillä.
Henkilö- ja tavarajunaliikenteen välillä ei missään vaihtoehdossa ilmennyt merkittäviä yhteensovittamisongelmia.
Teknisesti onnistuu, mutta kalusto uupuu
Selvityksessään Väylävirasto päätyi suosittamaan kustannustehokkaimpana vaihtoehtoa, jossa Rauman ja Tampereen välillä kulkisi suora yhteys, mutta Rauman ja Porin junat yhdistyisivät Kokemälle.
Junayksiköiden yhdistämisen haittapuolena nähdään matka-ajan pidentyminen joillain minuuteilla.
Myös Suomen Lähijunat Oy:n toimitusjohtaja Antero Alku pitää tätä vaihtoehtona parhaana mahdollisena. Tämä poistaisi myös ongelman yksiraiteisella Tampereen Tesoman seisakkeella, joka on tällä hetkellä rataosuuden "pullonkaula".
Tätä vaihtoehtoa jarruttaa kuitenkin kalusto.
– Teknisesti se olisi täysin mahdollista. On olemassa junakalusto, joka voidaan erottaa ja yhdistää puolessa minuutissa. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan onnistu, Alku huomauttaa.
Hän viittaa tällä Porin ja Tampereen välillä kulkeviin VR:n juniin, joita ei voi yhdistää tällaisella tekniikalla. Alun mukaan Liikenne- ja viestintäministeriön sopimus Porin junien rahoittamisesta yltää aina vuoteen 2030 asti.
– Teoriassa valtiolla olisi mahdollisuus purkaa tämä päätös, jos siihen olisi halua. En kuitenkaan tähän usko.
Aikataulu tiukka, mutta ei mahdoton
Suomen Lähijunat ilmoitti loppuvuodesta, että lähijunaliikenne voisi alkaa Varsinais-Suomessa ja Raumalla jo vuonna 2025.
Tammikuun alussa Salon Seudun Sanomat (SSS 1.1.) ja Turun Sanomat (TS 2.1.) uutisoivat, että Suomen Lähijunat uhkaisivat myydä VR:lta hankkimansa junat metallinkeräykseen, jos Salon ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella olevat kunnat eivät saa päätöksiä tehtyä juhannukseen mennessä.
Antero Alku ei koe tilanteeseen liittyvän mitään uhkailua.
– Kyseessä on normaali käytäntö, jossa olemme varautuneet Varsinais-Suomen päättävän lähijunista kesään mennessä. Neuvottelemme tietenkin myös muiden seutujen kanssa. Junat on ostettu muutaman yksityishenkilön rahoittamana ja ne ovat maksaneet niin paljon, että emme voi pitää niitä, jos niille ei tulisi käyttöä missään. Silloin on yksinkertaisinta myydä ne romuksi metallikierrätykseen.
Alku kertoo, että suunnitelmat Rauman kanssa ovat paljon pidemmällä kuin Varsinais-Suomen puolella. Liikenne on mahdollista päästä aloittamaan vuoden 2025 aikana. Se edellyttäisi kuitenkin kaupungin päätöstä 12. huhtikuuta mennessä.
Esko Poikelan mukaan aikataulu ei ole mahdoton mutta tiukka.
– Jos haluamme, että henkilöjunaliikenne käynnistyisi syksyllä 2025, pitäisi päätöksiä tehdä kevään aikana. Avoinna on kuitenkin vielä monia asioita, kuten reititys, aikataulut ja liikennöinnin tarvitsemat muut investoinnit. On tärkeää, että meillä on riittävästi tietopohjaa ennen päätösten tekoa, Poikela painottaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.