Punaisesta tuvasta tuli unelmien esteetön koti – Lassi Jalosella pystyy nauttimaan myös ulkotiloista

Lassi Jalonen asuu talossa, jossa moni asia toimii kännykällä. Keittiössä on enemmän kuin hyvin tilaa pyörätuolille ja kaikki on käden ulottuvilla. Myös rantasaunaan on helppo kelata.

| Päivitetty

Kun Lassi Jalonen on esitellyt pari vuotta sitten katosta lattiaan uudistettua kotiaan ja sen esteettömyyttä, hän toteaa, että ”Tällaisiahan kaikkien uusien kotien pitäisi olla. Tai ainakin ne pitäisi rakentaa niin, että tilat on tarvittaessa helppo muuttaa esteettömiksi." Jalosen kodissa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oviaukot ovat vähintään 90 senttimetriä leveitä eikä kynnyksiä ole.

Kännykällä on tärkeä rooli kodin toimintojen ohjailussa. Sillä voi hallita valaistusta ja etuoven toimintoja vaikka itse olisi ruokaostoksilla.

Kännykän näytöltä voi myös katsoa, kuka ovikelloa soittaa.

Talon tarina alkoi liki neljä vuosikymmentä sitten. Lassi ja Anne Jalosella oli kesämökki Pyhämaassa, mutta he halusivat kesäpaikan lähempää Raumaa.

He löysivät punamultaisen talon meren rannalta ja siinä se oli: kesämökki ja koti samassa.

Jossain vaiheessa, 2000-luvun alussa, alkoi taas tehdä mieli olla kaupungissakin välillä. He muuttivat jo aiemmin hankittuun ja remontoituun taloon Rauman keskustaan.

Seuraavat kymmenen vuotta Jaloset asuivat puolet vuodesta meren rannalla ja puolet kaupungissa.

Isoja muutoksia oli kuitenkin tulossa, ja ne vaikuttivat merkittävästi myös asumiseen.

Selkärankaongelmat johtivat muutaman vuoden oireilun jälkeen siihen, että Lassi Jalosen kävely alkoi olla vaikeaa. Leikkaus kolme vuotta sitten epäonnistui, ja alaraajat halvaantuivat.

– Menin sairaalaan omalla autolla, mutta kotiin en enää itse ajanut.

Edessä oli pohdinta siitä, miten asuminen järjestetään. Kaupunkiasunto se ei voinut olla, sillä sen muuttaminen esteettömäksi oli mahdotonta.

Vaihtoehdoksi jäivät uuden talon ostaminen tai merenrantakodin remontointi.Jaloset päätyivät remonttiin. Vanha talo koki lähes täydellisen muutoksen, myös ulkopuolelta.

Uutta taloa halvemmaksi ei remontti lopulta kuitenkaan tullut.

Unelmatalo. Näillä sanoilla Lassi Jalonen luonnehtii kotiaan.

Ihan täydellinen ei unelma kuitenkaan ole. Osa siitä murskaantui puolitoista vuotta sitten, kun Anne menehtyi. Hän ehti nähdä uudistetun kodin melkein valmiina.

Vaikka suru on raskas, ei Lassi Jaloselle tullut mieleenkään muuttaa pois omasta kodista. Ei, vaikka sitä oli remontoitu sillä ajatuksella, että se on hänen ja Annen loppuelämän koti.

– Olen sellainen yksinäinen susi, että pärjään kyllä. En ole koskaan ollut niitä ihmisiä, että tarvitsen ympärilleen 20 ihmistä seuraksi.

– Viihdyn hyvin itsekseni.

Yksin ei tarvitse olla, jos ei halua. Raumalla asuu sisaruksia ja yksi kolmesta lapsesta perheineen. Lastenlapsia on kaikkiaan kuusi, ja talossa on melkoista vipinää, kun jälkikasvu valtaa tilan.

Kylässä käy myös ystäviä ja sukulaisia.

Kodin rakkain paikka löytyy keittiön pöydän äärestä. Siinä Lassi Jalonen saattaa istua tuntikausia, selailla läppäriä ja katsella merimaisemaa.

Näkymä on joka päivä erilainen. Eläinten seuraaminen ei koskaan kyllästytä. Susikin on ainakin kerran jolkotellut vastarannalla.

Mutta nyt Lassi Jalonen katselee kelloaan. Hän odottaa vieraita.

– Vaimon veli Ulvilasta lupasi käydä ja tuoda nahkiaisia.

”Esteetön on kaikille hyvä vaihtoehto”

Rakennusarkkitehti Outi Aho sanoo, että esteettömän kodin merkitys voi hetkessä tulla ajankohtaiseksi kenelle tahansa. Kuva: Juha Sinisalo

Kun rakennusarkkitehti Outi Aho ryhtyi suunnittelemaan Jalosten kodin muutosta, oli esteettömyys kantava teema. Vuonna 1963 rakennettu talo oli aikakautensa tuote, ahdas ja sokkeloinenkin.

Muutoksesta tuli lopulta mittava. Sisätilojen lisäksi taloa kiertää nyt leveä terassi, ja autokatokseen pääsee katettua tilaa pitkin huonollakin säällä.

Ramppi mahdollistaa Lassi Jalosen ketterän liikkumisen pyörätuolilla autokatoksesta sisäänkäyntitasolle.

Suurimmat rakenteelliset muutokset tehtiin keittiössä ja suihkutiloissa.

Vanhassa keittiössä kodinkoneet olivat hankalasti saavutettavissa, ja osiin kaapeista ei pyörätuolista käsin yltänyt.

Kaapistoseinämällä ovat nyt vesipiste altaineen ja astianpesukone. Uuni ja mikroaaltouuni sijaitsevat päällekkäin käytävän toisella puolella olevalla niemekkeellä, missä on myös keittotaso.

Niemekkeen toisessa päässä on riittävästi jalkatilaa niin, että sen ääressä mahtuu pyörätuolillakin istumaan ja tekemään töitä.

Keittiön monet toiminnot ja kodinkoneet ovat ergonomiselle käyttökorkeudella roskasankoja myöten.

Työskentelykorkeus on Jalosten keittiössä viisi senttiä tavanomaista matalampi eli 85 senttimetriä.

– Kaappitilaa on kuitenkin sama kuin normikeittiöissä, sillä sokkeli on vastaavasti matalampi.

Keittiöön tuli avaruutta, sillä esimerkiksi pyörätuoli vaatii pyörähdysympyrän, jossa on halkaisijaltaan 130 senttimetriä vapaata tilaa, että sillä pääsee vaivatta kääntymään.

Myös kulkuväyliä ja oviaukkoja levennettiin, mikä keittiössä ja suihkutilassa tarkoitti myös seinien siirtoja.Suihkuhuoneessa on tukitankoja ja saunan lauteille pääsee helposti siirtymään pyörätuolista.

Esteettömyys sopii kenelle tahansa, Outi Aho tiivistää.

– Kun kodissa on huomioitu esteettömyysasiat, se palvelee erilaisia asukkaita

Ahon mielestä yksitasoinen koti on esteettömyyden näkökulmasta katsottuna ideaali. Se on käytännöllinen ja turvallinen myös esimerkiksi lapsiperheelle.

Esteetön koti voi tulla tarpeeseen kenelle tahansa.

– Ei tarvita muuta kuin jalka on kipsissä tai joutuu pyörätuoliin väliaikaisesti. Silloin esteettömyyden merkityksen ja arvon huomaa omassa kodissaan.

Asetus rakennuksen esteettömyydestä astui voimaan 1.1.2018. Asetuksella mm. täsmennetään useita esteettömään rakentamiseen liittyviä ja aiemmin tulkinnavaraisia mittoja (www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/Rakennuksen_terveellisyys_ja_esteettomyys).

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut