Punnan kunnostettu varvasmylly henkii maaseudun historiaa

Vuosikymmenet Uudenkaupungin tien kupeessa Pyhärannan Kaukan kylässä rujona ja siipirikkona seisseen Punnan talon jalka- eli varvasmyllyn kunnostus on valmistunut.

Pyhärannan kotiseutuyhdistys ja innokas talkoolaisten joukko ystävineen vietti juhlallista hetkeä lauantaina.

Hankkeen isä ja valtavan työn sen onnistumiseksi tehnyt
Jarmo Laaksonenoli tyytyväinen mies. Kahden vuoden mittava projekti on saatu onnistuneesti päätökseen, ja lopputulosta kelpaa ihailla.

Punnan myllyn tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta jauhatuksen arvioidaan alkaneen 1890-luvulla. Viimeksi myllynkivet ovat työtä tehneet 30-luvulla. Vuosien saatossa rakennus pääsi erittäin huonoon kuntoon ja pelastustyöt käynnistettiin aivan viime hetkellä.

Vaikka runko oli rujo, on myllyn koneisto kohtalaisen hyvin säilynyt. Yläkerroksessa sijaitsevat voimansiirtolaitteet ja jauhinkivet.

Jauhettavat jyvät valutetaan yksipuisesta jyvätuutista ohuemman putken kautta kivien väliin. Jauhatuksen karkeutta säädettiin kivien etäisyyttä muuttamalla.

Myllyihin voitiin yhdistää pärehöylä, lankkusaha tai sarkatamppi. Tampilla märästä villakankaasta vanutettiin paksua huopamaista sarkaa.

Aiemmin Pyhärannassakin oli yli 80 tuulimyllyä.

– Toivon, että mylly olisi osaltaan kertomassa agraariväestön ammatista, toimeentulosta ja kekseliäisyydestä ajalta, jolloin kivisten peltojen pienetkin viljasadot olivat arvossaan, kiteytti Jarmo Laaksonen.

Myllyn vieressä sijaitseva vanha paja on sekin talkootyönä uudistettu. Siinä mittavan työn on tehnyt raumalainen
Teppo Mannila, jonka äiti on
Punnantyttäriä.