Tavallisen näköinen aura-auto lähestyy bussipysäkkiä. Se avaa sivuauransa sitä laajemmaksi, mitä leveämmäksi pysäkki käy. Kun asfaltointi kapenee, sivuaura painautuu takaisin auton kylkeen. Liikennemerkin kohdalla lumisuihku katkeaa, ja merkki pysyy lumettomana. Suolauksen määräkin on vaihdellut tien eri kohdissa.
Tavallisesti kuljettaja säätelee näitä kaikkia toimenpiteitä samaan aikaan kun hän ohjailee aura-autoa muun liikenteen seassa.
Tässä autossa hänen tehtävänsä on kuitenkin vain auton ajaminen. Kilpisjärventiellä neljän kilometrin osuudella parin päivän verran testiajossa ollut aura-auto tekee kaikki auraukseen liittyvät toimenpiteet itsenäisesti.
Vastaavaa ei ole aiemmin tehty missään päin maailmaa.
– Kaikki näyttää toimivan odotetulla tavalla, tienhoitoautoja ja -laitteita valmistavan Arctic Machine oy:n toimitusjohtaja Juha Jääskelä sanoo.
Valmistautumista autonomiseen autoiluun
Liikenneviraston ja seitsemän yrityksen Infra Challenge -hankkeessa kehitetään teiden kunnossapidon automatisointia. Tutkimuksissa kokeillaan automaation, uusien teknologioiden ja älykkään infrastruktuurin luomia mahdollisuuksia tiestön päivittäisessä hoidossa ja ennakoivassa kunnonhallinnassa. Tutkimustuloksia julkaistaan ensi vuonna.
– Tarkoituksena on miettiä, mitä autonominen autoilu tarkoittaa tienhoidon kannalta. Valmistaudumme siihen että itseohjautuvat autot tulevat, Jääskelä tiivistää.
Jääskelä muistelee, että hänen yrityksensä aloitti automatisaatiota valmistelevien ratkaisujen kehittämisen viisi tai kuusi vuotta sitten. Hän kertoo, että pelkästään tänä vuonna asiaan on panostettu satojentuhansien eurojen edestä.
Jääskelä uskoo, että aura-autot pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan tietä täysin ilman kuljettajaa. Hän harkitsee pitkään vastausta kysymykseen siitä millä aikataululla näin tapahtuu.
– Olen sanonut, että sitten kun itsestään toimivaia autoja on olemassa, tienhoitoautot on kaupallistettu viidessä vuodessa.
Sentintarkka kartta puuttuu
Ennen kuin aura-auto on itsekseen valmis tien päälle muun liikenteen sekaan, on vielä ratkaistava monta asiaa.Ainakin tarvitaan olemassa olevia huomattavasti tarkempi tiekartta.
– Olemme mallintaneet puoliautomaattista aura-autoamme varten neljän kilometrin pituisen testialueemme sentintarkaksi kartaksi, jossa näkyvät tien reuna- ja keskiviivat, kaistat, rampit, rummut ja liikennemerkit. Tällaista ei ole valmiina vielä missään, Juha Jääskelä kertoo.
Moraalistakin pohdintaa vaaditaan
Hänen mukaansa autonomisessa autoilussa on hyvin monia haastavia osa-alueita. Yksi niistä on ympäristön havainnointi: aura-auton on esimerkiksi kyettävä havaitsemaan tielle pysähtyneet autot, sitä pitkin kävelevät ihmiset, ja eläimet kuten porot, ja osattava reagoida kulloiseenkin tilanteeseen. Esteet on tunnistettava lumimyräkästä tai sumusta huolimatta.
Jääskelä muistuttaa, että mukana on myös moraalisia haasteita, kuten se, millaisella logiikalla tekniikka toimii onnettomuustilanteessa: kärjistetysti on pohdittava, kenen henkeä se viime kädessä suojelee.
Lisäksi riittää ratkottavaa myös lainsäädännön, tiestön ja informaation suhteen.
– Suurin haaste on kaiken kaikkiaan kehitysvauhti. Tekniikan kehitys on niin nopeaa, ettei kukaan osaa sanoa, millaista tekniikkaa kymmenen vuoden päästä tarvitaan, Juha Jääskelä kuvailee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.