– Henkilöstöresurssit on puristettu minimiin. Tämän pienemmällä porukalla ei lakisääteisiä tehtäviä pysty hoitamaan.
Tämä on yksi vastauksista Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemäs sä tuoreessa kyselyssä. Etujärjestön kyselystä selviää, että valtionhallinnon työntekijöistä 45 prosenttia kokee työkuormansa liian suureksi vähintään viikoittain. Vain kolmannes koki resurssien riittävän työtehtävien suorittamiseen määräajassa ja huolellisesti.
Vaalien alla puolueet ovat kuitenkin esittäneet valtion alijäämän tasapainottamista julkisesta hallinnosta leikkaamalla. Kokoomus tavoittelee julkisen hallinnon tehokkuusohjelman käynnistämistä. Perussuomalaiset puolestaan haluaa sopeuttaa julkista taloutta seuraavalla vaalikaudella 2–4 prosenttia vuosittain.
– Jos halutaan toteuttaa hankkeita, joilla on kannatusta yli puoluerajojen, kuten kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen, siihen tarvitaan resursseja, sanoo Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n erityisasiantuntija Ainomaija Rajoo STT:lle.
Henkilöstön määrä on kasvanut
Rajoon mukaan Suomessa valtionhallinnon henkilöstöä on supistettu säännönmukaisesti vuosikymmenten ajan.
– Tarvitaan ajattelutavan muutos. Vallalla on ajatus, että hallinto on turhaa ja ylimääräistä.
Kyselyn vastauksista käy ilmi, että työntekijän sairastuessa tai vaihtaessa työpaikkaa uutta työntekijää ei välttämättä palkata. TE-toimiston työntekijä kommentoi kyselyn avovastauksissa näin:
– Ihmisiä lähtee ja uusia ei palkata. Tilanne kestämätön.
Kuormittumista koetaan, vaikka henkilöstön määrä on kasvanut vuosittain 1,4 prosenttia vuodesta 2017 lähtien. Valtioneuvoston arvion mukaan vuoden 2021 henkilöstömäärästä on kuitenkin eläköitymisten vuoksi jäljellä vuonna 2029 enää noin puolet.
– Jos resursseja ei lisätä, poistuma valtion sektorilta on tosi hurja, Rajoo sanoo.
Resurssien puutetta paikataan palkattomalla työllä
Valtionhallinnossa tehdään kyselyn mukaan palkatonta työtä. Vastaajista lähes 60 prosenttia oli tehnyt palkatonta työtä työajan ulkopuolella kuluneen vuoden aikana työtehtävistä selviytyäkseen.
Noin 15 prosenttia teki palkatonta työtä viikkoittain ja noin 12 prosenttia kuukausittain.
Resurssien puute voi Rajoon mukaan johtaa kiireeseen ja lisätä virheiden mahdollisuutta. Kyselyssä 46 prosenttia oli sitä mieltä, että vahinkojen mahdollisuus on kasvanut.
Rajoo sanoo, että Suomessa luottamus valtioon on ollut perinteisesti korkea.
– Yhteiskuntarauhan kannalta toimiva ja luotettava hallinto on tärkeä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kyselyyn vastasi yli 500 valtionhallinnossa pääasiassa asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevää ihmistä. Vastaajat edustavat 70:tä eri virastoa.
STT