Pyhäjärvellä tavataan merimetsoja joka vuosi. Keväällä järvellä käy lähinnä pieniä ryhmiä, syksyllä isoja parviakin. Nämä merimetsot ja lokit kuvattiin järvellä viime syyskuussa.
Rannikkokalastuksen lisäksi Eurajoen-Lapinjoen kalatalosalueella on merimetsojen suhteen myös toinen ja tulevaisuudessa mahdollisesti suurempikin huolenaihe.
Pyhäjärvi on nimittäin alueen ammattikalastukselle selvästi merkittävämpi vesistö kuin meri.
Rannikolla kaupallisia kalastajia toimii 27, kun määrä Pyhäjärvellä on lähes kaksinkertainen. Ahvensaaliskin on luonnonvarakeskus Luken mukaan järvellä yli kymmenkertainen rannikon saalliiseen verrattuna.
– Olemme kyllä kalataloudellisesta näkökulmasta huolissamme siitä, että merimetsot alkaisivat pesiä Pyhäjärvellä, sanoo kalatalousalueen toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi.
Mataluus on lintujen mieleen
Toistaiseksi merimetso ei siis Pyhäjärvellä pesi. Siihen ei kuitenkaan ole luonnontieteellisiä esteitä, ja esimerkiksi Ruotsissa laji pesii järvillä isoina yhdyskuntina.
Pesintää Pyhäjärvellä onkin odoteltu pitkään, sillä "tunnustelijoita" nähdään joka vuosi.
Muun muassa luonnonvarakeskus Luken mukaan merkittävän kokoinen pesimäyhdyskunta eli -kolonia muodostaisi järviekosysteemin rakenteelle ja kalastukselle ison riskin. Pyhäjärvellä vaikutukset voisivat olla myös nopeampia kuin merellä.
Luken mukaan merimetsojen lukumäärän kehitykseen Pyhäjärvellä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota.
– Järven mataluus tekee siitä erityisen sopivan merimetson saalistamiselle, sillä merimetsot suosivat saalistamisessa pääosin alle kymmenen metrin syvyisiä vesialueita, Luke toteaa kalatalousalueen poikkeuslupahakemukseen antamassaan lausunnossa.
Muikku (kuvassa) on Pyhäjärven tärkeimpiä kaupallisen kalastuksen saalislajeja, mutta myös esimerkiksi ahvensaalis on paljon suurempi kuin kalatalousalueeseen kuuluvalla rannikolla.
Lupaa haettiin, mutta ei saatu
Kalatalousalue sai juuri Varsinais-Suomen ely-keskukselta poikkeusluvan yhteensä 3 000 merimetson ampumiseen kolmena tulevana syksynä Rauman ja Eurajoen merialueella.
Lupaa haettiin myös Pyhäjärvelle, mutta lupaa ei myönnetty. Perustelu pohjautui tämänhetkiseen tilanteeseen.
– Merimetsot eivät pesi järvellä, eikä niiden voida arvioida aiheuttavan vakavaa vahinkoa järven kalakannoille ja
kalasaalille, päätöksessä todetaan.
Ennakoivan ampumisluvan myöntäminen ei kuitenkaan olisi ollut ennenkuulumatonta, sillä lupia yhdyskuntien muodostumisen estämiseksi on myönnetty esimerkiksi mökkisaarille.
Edellytyksenä vakava vahinko
Ely on myöntänyt pesimäyhdyskuntien synnyn estämiseen liittyviä lupia muutamassa tapauksessa myös kalataloudellisin perustein.
Tämä on kuitenkin edellyttänyt, että lähistöllä on jo runsaasti pesintöjä.
– Jos alueella ei ennestään ole merkittävästi pesiviä merimetsoja, ei ennakoivaan pesinnän estämiseen yleensä ole perusteita, vahvistaa ylitarkastaja Salli Uljas elystä.
Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää myös vakavaa kalastusvahinkoa. Uljas painottaa, että pelkkä merimetsojen olemassaolo ei sitä tee.
– Yleensä pieni yhdyskunta ei vielä aiheuta vakavaa kalastovahinkoa, joten automaattisesti perusteita merimetsojen pesinnän ennakoivaan estämiseen ei tärkeilläkään kalastusalueilla välttämättä ole.
Keinot ovat vähissä
Toistaiseksi kalatalousalue joutuu miettimään muita laillisia keinoja pesintöjen estämiseen. Keinot ovat kuitenkin vähissä.
Luvallista olisi esimerkiksi aktiivinen oleskelu rannoilla ja saarissa. Kalanpyydyksiltä merimetsoja voi ajaa pois ajamalla veneellä pyydyksen lähelle.
– Pyhäjärvellä voisi ehkä ottaa kevätretken tai kalareissun kohteeksi pieniä saaria. Muun muassa Uusikari vaikuttaisi paikallisten mukaan olevan merimetsoille mieluisa, Niinikorpi miettii.
Hän painottaa, että lakia tulee kuitenkin noudattaa.
Merimetsoihin liittyvä kokonaisuus ei nykyisellään kalatalousaluetta tyydytä.
– Paras ja myös ympäristön kannalta turvallisin vaihtoehto olisi, jos kalatalousalueella olisi lupa tarvittaviin toimenpiteisiin ja ne hoidettaisiin koordinoidusti ja hallitusti.
Merimetso ei ainakaan toistaiseksi pesi Pyhäjärvellä. Kalatalousalue haki poikkeuslupaa lintujen ampumiseen myös järvellä, mutta siihen ely-keskus ei myöntynyt.
Pesintä voisi muuttaa tilanteen
Entä, jos merimetso todella alkaa pesiä Pyhäjärvellä?
Uljaksen mukaan koloniat kasvavat yleensä melko hitaasti. Toisaalta Rauman Järviluotojen yhdyskunnan kehitys osoittaa, että joskus kasvu voi olla hyvin nopeaa.
Jos näin kävisi Pyhäjärvellä, tarkasteltavaksi tulisi kalastusvahingon vakavuus.
– Mikäli yhdyskunta syntyy ja alkaa kasvaa, voidaan poikkeusluvan ehtojen täyttyessä myöntää poikkeuslupa yhdyskunnan kasvun rajoittamiseen, ylitarkastaja toteaa.
Alkavatko Järviluodossa hakkuut?
Ely-keskuksen poikkeuslupapäätöksessä on yksi kohta, joka avasi uuden oven myös satamalle.
Päätöksen mukaan Järviluotojen merimetsokolonian kasvua voisi jarruttaa kaatamalla puita Iso Järviluodon länsiosasta.
Tämä tulisi kuitenkin tehdä pesimäkauden ulkopuolella ja vain kaatamalla puita, joissa ei ole pesiä.
Elyn linjaus on uusi, ja se otettiin satamassa mielihyvin vastaan.
– Meillä on ollut aavistus, että puita voisi saada kaataa. Sadan prosentin varmuus tuli kuitenkin vasta nyt, sanoo Rauman Sataman toimitusjohtaja Janne Virta.
Satamayhtiön hallituksessa on keskusteltu asiasta. Epävarman viranomaislinjan vuoksi eteneminen on kuitenkin jäänyt.
Hakkuiden motiivi olisi edistää merimetsojen siirtymistä Järviluodoista muualle, kun uusia pesäpuita ei olisi tarjolla.
– Tuskin se pesintää lopettaisi, mutta ehkä se lyhentäisi jollakin vuodella aikaa, minkä merimetsot viihtyvät paikalla, Virta miettii.
Hän uskoo, että hakkuiden toteutusta pohditaan lomien jälkeen.
Ammattikalastaja: "Luvat eivät kohdistu oikein"
Ammattikalastaja Jarno Aaltosen mielestä poikkeusluvassa on hyvää, että ely-keskus myönsi merimetsojen negatiivisen vaikutuksen ahvenkantoihin Raumanmerellä.
– Muuta hyvää ei sitten paljon ollutkaan, hän huokaa.
– Nyt annettiin päätös asiasta, jota ei haettu. Haimme lupaa ampua keväällä, emme syksyllä. Ely-keskuksella on kova paine saada myönteisiä poikkeuslupia julkisuuteen. Ne eivät kuitenkaan kohdistu oikein.
Ampuminen on sallittua vain syyskaudella. Rauman Järviluodoissa, joissa asuu Suomen suurin merimetsoyhdyskunta, saa ampua vasta elokuun 20. päivästa lähtien.
– Todennäköisesti täällä pesivät linnut ovat sallittuna ampuma-aikana jo lähteneet. Ampuminen kohdistuu sitten muualla pesineisiin muuttomatkalla oleviin ja paikallinen populaatio vain kasvaa, ennustaa Aaltonen.
Keväällä Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi poikkeusluvan 500 merimetson ampumiseen vuosittain Merenkurkussa – mutta niin ikään syksyllä.
– Sama oli Saaristomerellä. Viime syksynä oli lupa 200:een, mutta Paraisilla ei montakaan lintua taidettu ampua, sanoo Aaltonen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.