Pyhärannan taloudessa näyttää tasapainoiselta, kertovat vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö ja vt. talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalonen. Itse kunnanviraston suhteen tilanne on kehnompi, sillä talossa kärsitään sisäilmaongelmista.
Pyhärannan taloudessa näyttää kohtalaisen hyvältä, sillä kunnan taloudelliset tunnusluvut ovat vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön mukaan tyydyttävällä tasolla.
Poikkeuksen tekee ainoastaan taseen ylijäämä, jota kunnalla on nyt 1 350 euroa per asukas.
– 2 000 eurolla per asukas voi nukkua yönsä rauhassa. Se kattaa vuosittaiset yllätykset. Pikkuisen siihen on vielä matkaa, vt. kunnanjohtaja Hiitiö sanoo.
Tasapainossa on
Ensi vuonna Pyhärannan puskuri ei koe muutoksia, käy ilmi kunnanhallituksen talousarvioesityksestä. Kunta ei ole tekemässä sen paremmin ylijäämää kuin alijäämäkään.
Tulokseksi arvioidaan tässä vaihessa -16 000 euroa, mikä merkitsee käytännössä nollatulosta. Se tarkoittaa, että talous on tasapainossa.
Tunnusluvuista esimerkiksi lainaa per asukas Pyhärannalla on runsaat tuhat euroa, kun koko maan keskiarvo on lähellä 3 500 euroa per asukas.
– Käytännössä kunta on velaton. Kassavaroja on sen verran, että koska tahansa pystyttäisiin maksamaan lainat pois, Hiitiö kehaisee.
Osaajia ei riitä
Talous ei Hiitiön mielestä olekaan kunnan kehittämisen este vaan haasteet tulevat muualta.
– Tämänkokoiseen kuntaa on haastavaa saada osaajia, siihen olemme törmänneet ja varmasti tullaan törmäämään, Hiitiö toteaa.
Tulevaisuutta ajatellen Pyhärannassa valmistellaan uutta kuntastrategiaa uuden vt. talous- ja hallintopäällikön Aino-Liisa Jalosen vetämänä.
– Mielestäni sen valmistelussa on ollut raikas ja mukava ilmapiiri. Minut on postiivisesti yllättänyt se vire, mikä täällä on ja ehkä laajemmin halu edistää Pyhärantaa ja pyhärantalaisten asioita, Jalonen sanoo.
Päiväkoteja vuokraamalla
Talousarvioesityksen perusteella kunnan varsinaiseen toimintaan ei ensi vuosi tuo juuri muutoksia.
Kunnanhallitus esitti talousarvioon vain yhtä muutosta käyttötalouspuolelle. Se haluaa tuplata yhdistysten avustukset 10 000 eurosta 20 000 euroon.
Pyhärannassa viritellään myös yhden sijasta kahta uutta päiväkotihanketta. Molemmat on tarkoitus toteuttaa vuokramallilla.
Se tarkoittaa, että kunta ei rakenna päiväkotirakennuksia itse omaan taseeseensa vaan yksityinen rakentaa päiväkodin, johon kunta tulee vuokralaiseksi.
Pidemmällä vuokrapäiväkodeista on Ihoden päiväkodin rakentaminen, jota kunta kilpailuttaa parhaillaan.
Tarjouskilpailu vpäättyy joulukuun puolella. Jos kaikki osuu kohdalleen, voisi Hiitiön mukaan uusi päiväkoti valmistua Ihodeen jo ensi vuoden puolella.
Kouluja korjataan
Samalla menetelmällä ollaan hankkimassa myöhemmin uutta päiväkotia Reilaan.
Vuokramallissa kunta huolehtii tontin pohjatöistä, joten ensi vuoden talousarvioon esitetäänkin 70 000 euron pottia Reilan päiväkodin kunnallistekniikan ja perustusten rakentamiseen.
Investointipuolelle kunnanhallitus esittää runsaan 900 000 euron edestä hankkeita ensi vuodelle. Korjauksia on tulossa muun muassa koulutaloihin.
Rohdaisissa jatkuu kattoremontin jälkeen koulun vanhan osan kunnostus, johon varataan 150 000 euroa ensi vuodelle.
Reilassa puolestaan aiotaan rakentaa koulun teknisen työn luokka liikuntasalin alapuoliseen kellariosaan. Hinta-arvio on 175 000 euroa. Tätä nykyä teknisiä töitä tehdään väliaikaisesti koulun aulatiloissa.
Portaat kuntoiluun
Pyhäranta aikoo myös päivittää ensi vuonnarantayleiskaavaa 75 000 eurolla ja hankkia teollisuustontteja Varhokylästä 100 000 eurolla.
Pienemmistä hankkeista esillä on kuntoportaiden rakentaminen Rohdaisten urheilukeskukseen ja puskurisäiliön hankinta Kaunissaaren vedenottamolle veden kulutuspiikkien tasaamiseksi.
Kunnassa on kärsitty vesipulasta ja vedenpainongelmista varsinkin kesäaikaan, kun vedenkulutus on suurta.
Ensi vuonna kartoitetaan myös asukkaiden halukkuus liittyä siirtoviemäriin Kukolassa.
Pyhärannan kunnanvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta tiistaina 7. joulukuuta.
Kunnanviraston evakkoratkaisu vielä mietinnässä
Sisäilmaoireilu näyttää olevan viemässä Pyhärannan kunnanviraston toimintaa väliaikaistiloihin tulevaisuudessa.
Selvitystyö jatkuu kuitenkin sitä ennen, sillä virastolla on tarkoitus tehdä vielä sisäilmamittauksia talven pakkaskauden alkaessa.
Väistötilavaihtoehdoksi on ollut esillä väliaikaisten moduulitilojen vuokraaminen, mutta mittaukset tehdään ensin.
Pysyväisratkaisuakaan ei vielä ole näköpiirissä. Kunnanviraston peruskorjauksen hintalappu on tässä vaiheessa 2 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kunnan yhden vuoden koko investointipotti yhteensä.
– Soten jälkeen ei kovin montaa ihmistä tänne enää jää. Ne ovat sitten sen ajan ratkaisuja, päättäjät haluavat vielä eri vaihtoehtoja harkita, Hiitiö sanoo.
– Työnantajan velvollisuus on turvata turvallinen työyhteisö, joten toki toivomme, että johonkin ratkaisuun päästään, Aino-Liisa Jalonen toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.