Pyhärannan tuore kunnanjohtaja Jukka Laiho kaipaa selkeitä linjanvetoja siihen, missä järjestyksessä kolmen kyläkeskustan kuntaa kehitetään. Ensin on kuitenkin hallinnon järjestykseen laittamisen vuoro.
Ensin hallinto kuntoon ja sitten kuntaa kehittämään. Siinä Pyhärannan tuoreen kunnanjohtajan Jukka Laihon etenemissuunnitelma viranhoidon suhteen. Työt Pyhärannassa alkoivat maanantaina.
Kunnassa on pitkään kuplinut ja kuohunut. Valitus- ja kantelukierre on kuitenkin nyt saatu Laihon käsityksen mukaan suhteellisen hyvin pois päiväjärjestyksestä.
– Tällä hetkellä sellaista ei ole. Hyvästä hallintotavasta keskustelua toki käydään paljon. Pykälien kirjaukseen ja asioiden toimeenpanoon otetaan hyvin helposti kantaa.
Hallintoepäselvyyksistä on jäljellä häntiä, joihin Laiho joutuu pureutumaan ensi töikseen. Pyhärannan kunnan viime vuoden tilinpäätösasiat eivät ole vielä selviä.
Tuskin väärinkäytöksiä
Tilintarkastuskertomus suositteli, ettei vastuuvapauksia myönnetä. Puutteita oli sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisessä.
– Ne eivät ole olleet sellaisella tasolla kuin lain kirjain määrää. Se on seurausta siitä, että ehkä arkea ja resursseja on mennyt vääriin asioihin. Eikä viime talvikaudella ollut tekijöitä, Laiho pohtii.
Alkuvuoden aikana kunnasta lähti vs. kunnanjohtaja, talous- ja hallintojohtaja ja hallintosihteeri – liki puolet kunnan hallintohenkilökunnasta.
Vastuuvapauksista uusi kunnanjohtaja on sitä mieltä, että niiden myöntäminen on perusteltua.
– Kyse on ollut lähinnä dokumentoimatta jääneistä asioista. On epätodennäköistä, että tuottamuksellisia väärinkäytöksiä olisi.
Poukkoilu pois
Laihon edeltäjä Merja Koski irtisanoutui ja moitti lähtiessään luottamushenkilöiden sekaantumista kunnan operatiiviseen toimintaan.
Laiho vastaa tähän, että jos asiat on valmisteltu hyvin ja toimintasuunnitelman mukaisesti, operatiiviseen toimintaan puuttuminen vähenee.
– Mitä selkeämmin saadaan pelisäännöt ja kehittämiskohteet sovittua, sen helpompaa virkamiehille on asioiden toimeenpano.
– Jos jokainen päätös tehdään aina erikseen ilman linjanvetoja, se on poukkoilevaa ja systematiikka kehittämisestä puuttuu.
Kylät järjestykseen
Suunnitelmallisen kehittämisen aika koittaa Laihon mukaan heti, kun kunnan hallintoon liittyvät asiat on saatu kuntoon. Kehittämistyön lähtökohtana on kuntastrategia, jota lähdetään päivittämään.
– Toivon mukaan ensi keväänä, kun tämän vuoden tilinpäätös on paketissa, arvioi kunnanjohtaja aikataulua.
Tulevaisuudessa Laiho sanoo kaipaavansa pohdintaa muun muassa siitä, millä pelisäännöillä ja missä järjestyksessä kunnan kyliä kehitetään.
Laiho peräänkuuluttaa myös keskustelua siitä, mikä kunnan oman palvelutuotannon aste on, miten ylikunnallista yhteistyötä kehitetään sekä miten Pyhäranta-brändiä kohennetaan.
– Hyvin hoidetussa kunnassa asukkaiden omaisuuden arvo nousee, hän huomauttaa.
Somessa voi tavata
Myös asukkaiden ajatuksia kunnan suunnasta aiotaan kartoittaa osana strategian päivittämistä.
Hyvänä vuorovaikutuksen välineenä Laiho näkee esimerkiksi Facebookin. Siellä hän on jo liittynyt Pyhärannan kuntalaiskeskustelu -ryhmään.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Pyhärannassa on ollut kuusi eri kunnanjohtajaa. Kauanko Laiho, 58, aikoo viihtyä pestissä?
– Ikää on sen verran, että eläke jo jossain häämöttää. Jos tekeminen on mukavaa ja saadaan asiat lutviutumaan, en näe kauheaa hinkua muuallekaan.
Sielultaan länsisuomalainen suunnistaja ja innokas ahvenen narraaja
Sijainti. Sillä oli Laihon mukaan iso merkitys siihen, että hän kiinnostui Pyhärannan kunnanjohtajan paikasta.
– Kyllä minulla sielu on länsisuomalainen. Se tarkoittaa veden läheisyyttä, tilan tuntua ja avaruutta.
Alkujaan raumalaisen Laihon koti ja perhe säilyvät Espoossa eli pyhärantalaista hänestä ei tule. Espoon perheeseen kuuluu vaimon sekä 15- ja 18-vuotiaiden lasten lisäksi kolme espanjanvesikoiraa.
Viranhoitoa edesauttaa, että läheltä Pyhärannan kunnanvirastoa Ihodessa löytyy kaksikin eri kortteeria.
Mökki sijaitsee Uudessakaupungissa Lepäisten suunnalla noin 30 minuutin ajomatkan päässä työpaikasta. Lapsuuden kotitalo sijaitsee Rauman Uotilassa.
– Ei tarvinnut hankkia mitään tilapäistä asumusta, kun mökillä ja vanhassa kotitalossa on asumisen mahdollisuus.
Nuoruudessaan Raumalla Laiho sanoo suunnistaneensa Rasti-Lukossa ja kirjoittaneensa ylioppilaaksi Uotilanrinteen lukiosta. Sen jälkeen kutsui Turku ja opiskelut.
Turussa ekonomi Laiho viihtyi vuoteen 2018, viimeiseksi Turun kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtajana.
Pääkaupunkiseudulle Laiho sanoo kotiutuneensa, vaikka asuukin nyt kauimpana, 12 kilometrin etäisyydellä, merestä kuin koskaan aiemmin.
Harrastuspuolesta Laiho paljastaa osallistuvansa säännöllisesti ikämiesten joukkueessa Jukolan viestiin.
Lisäksi hän sanoo hurahtaneensa ahvenen jigikalastukseen. Syksyllä pakastimesta löytyy hänen mukaansa 13 kiloa ahventa itse fileoituna.
– Ne aika hyvin tekevät kauppansa talven aikana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.