Bensiini on nyt totuttua halvempaa. Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E10-laadun keskihinta oli lauantaina 1,34 euroa litralta. Raumalla ysivitosta sai tankattua keskihintaa edullisemminkin.
– Bensiinin hinta on tullut aika reilustikin viime viikkoina alas, sanoo Suomen St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen STT:lle.
Hänen mukaansa pumppuhinnat olivat 10–15 senttiä korkeammalla ennen kuin Saudi-Arabia ja Venäjä aloittivat hintasodan muutama viikko sitten.
Wiljanen ei usko, että mitään merkittävää laskua enää tulisi.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että suurin syy bensan hinnanlaskun taustalla on ilman muuta raakaöljyn hinnanlasku.
– Itse asiassa öljyn hinnan perusteella bensahinnat olisivat voineet laskea vielä enemmän, ja lyhyellä tähtäimellä suunta lienee vielä alaspäin, von Gerich arvioi.
95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli Suomessa tällä tasolla viimeksi kuusi vuotta sitten. Finanssikriisin aikaan reilut kymmenen vuotta sitten hinta sukelsi 1,10 euron pintaan.
Raakaöljyn Brent-laadun tynnyrihinta kävi tällä viikolla alle 23 dollarissa. Niin alhaalla se oli viimeksi vuonna 2002.
Perjantaina alkuillasta Brentin hinta oli noussut vajaat 34 taalaa tynnyriltä. Nousu alkoi, kun markkinoilla heräsi toivoa hintojen luisun lopusta ja välirauhasta Saudi-Arabian ja Venäjän välisessä hintasodassa.
Vielä joulukuussa raakaöljyn hinta oli vajaat 70 taalaa tynnyri. Bensan pumppuhinta seuraa raakaöljyn hintaa viiveellä.
Von Gerichin mukaan öljyn hinnan suhteen tärkein ajuri on ilman muuta ollut viime kuussa alkanut Saudi-Arabian ja Venäjän hintasota, mutta koronakriisillä on toki ollut vaikutuksensa.
– Normaalimmassa talousympäristössä kysyntä voisi reagoida nopeammin matalampaan hintaan, mutta nyt tarjonta on noussut samaan aikaan, kun kysyntä on poikkeuksellisen heikkoa, von Gerich sanoo.
Wiljanen kertoo, että koronaviruksen aiheuttama etätyön lisääntyminen ja liikkumisen vähentyminen ovat vaikuttaneet bensan kysyntään. Alan yrittäjillä suuri osa kustannuksista muodostuu kiinteistä kuluista, joten bensan ja dieselin kulutuksen putoaminen vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.
Myös Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen kertoo, että polttoaineen pumppuhintaan vaikuttavat eniten öljyn maailmanmarkkinahinnat, joissa on tapahtunut iso muutos. Lisäksi valuuttakurssit ja paikallinen kilpailu määrittelevät hintatasoa.
Koronaviruksen seuraukset ovat Taskisen mukaan vaikuttaneet paljon liikennemääriin. Laskua on ollut 30–40 prosenttia ja paikoitellen enemmän.
– Etenkin, kun Uudenmaan rajat ovat kiinni, ollaan hyvin alhaisissa lukemissa. Se vaikuttaa polttoaineiden kysyntään, Taskinen arvioi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.