Pitkästä aikaa draamarooli, iloitsee Rauman teatterin näyttelijä Raisa Sorri. Nukkekodin Nora ei olekaan sieltä pienimmästä päästä, sillä näyttelijä on näyttämöllä koko reilun kaksituntisen perhedraaman. Näytelmän ensi-ilta on lauantaina.
Näyttelijä Raisa Sorri myöntää, että jännittää, jännittää enemmän kuin pitkään aikaan uransa aikana. Toisaalta ilmassa on myös sitä tuttua ensi-iltaviikon kutkuttavaa tunnelmaa.– Tämä viikko on kyllä haastavaa pitää hermot kurissa, sanoo isoimpaan teatterirooliinsa valmistautuva näyttelijä.
Pieni jännittäminen ei silti ole pahitteeksi. Se lisää Sorrin mukaan keskittymiskykyä, kirkastaa pään ja antaa energiaa.
Draamarooli toiveena
Sorri on Henrik Ibsenin klassikkonäytelmä Nukkekodin Nora, aviovaimo, joka riuhtaisee itsensä irti sievän edustusvaimon osastaan. Rooli on suuri, uran vaativin, Sorri sanoo. Repliikkejä on paljon ja hän on lavalla yhtä kohtausta lukuun ottamatta koko näytelmän reilun parituntisen keston. Silti hän ei epäröinyt, kun ohjaaja Otto Kanerva ehdott roolia.
– Otto kysyi, että tässä olisi sata sivua, pystytkö tekemään. Vastaus oli heti, että joo, pystyn. Olin jo ehtinyt pitkään toivoa isoa roolia.
Edellinen draamarooli Sorrilla on Hiljaisissa silloissa. Se oli vuonna 2014.
Noran roolissa on paljon ja monipuolista näyteltävää, sanoo Sorri. Nukkekodissa vierailevana näyttelijänä nähdään Ilkka Koivula.
"Vain hölmö ei ottaisi paineita"
Koska Noran rooli on niin mittava, myös paineet sen onnistumiseen ovat suuret.
– Ei sen takia, että kyseessä on klassikko, jonka kaikki suuret näyttelijät ovat tehneet, vaan siksi, että Noran rooli kannattelee koko näytelmää. Vain hölmö ei ottaisi siitä paineita, Sorri sanoo.
Hän on näytellyt Rauman teatterissa vuodesta 1998, joten näytön paikasta ei kuitenkaan ole kyse.
– Mä olen näyttöni jo antanut, joko musta tykätään tai sitten ei, näyttelijä nauraa.
Vuodeksi pakkaseen
Nukkekodin piti alun perin tulla ohjelmistoon jo vuosi sitten. Koronarajoitusten takia esitystä siirrettiin vuodella.
– Emme tuolloin vielä hioneet sitä ihan valmiiksi. Ei se enää päässä ollut, vuodessa ehtii kyllä unohtamaan yllättävän paljon.
Sorrille teoksen pakastamisesta oli silti hyötyä.
– Näin tekstin uusin silmin ja pääsin kokeilemaan erilaisia näkökulmia.
Pitkän tekstin sisäistäminen on vaatinut tekstin ulkoa paukuttamista, mutta myös paljon ajatustyötä yhdessä vastanäyttelijöiden kanssa.
– Otto antoi aika vapaat kädet rooliin, mutta meillä oli kyllä yhteinen ajatus hänen kanssaan siitä, millainen Nora on.
Kokonainen roolikaari
Sorrilla ei koskaan ole ollut unelmaroolia, mutta Nora on kyllä aika lähellä sellaista. Näyttelijänä hän iloitsee siitä, että pääsee näyttämöllä tekemään oikean ihmisen ja roolikaaren, tekemään näkyväksi ihmisessä tapahtuvan muutoksen.
Siinä on näyttelemistä.
– Saan käyttää näyttelijän taitojani paljon ja monipuolisesti. Noran roolissa on tunneskaalan nopeita leikkauksia isosta pelkotilasta iloisuuteen.
Sorrin mielestä 1800-luvun lopussa valmistuneella tekstillä on sanottavaa myös tässä ajassa. Noraa hän kuvaa ihmiseksi, joka on koko elämänsä hakenut rakkautta ja hyväksyntää miellyttämällä muita.
– Ja kuvittelemalla sen, millaisena ihmiset hänet haluavat nähdä. Oma persoona on jäänyt rakentumatta. Luulen, että tähän moni voi samaistua.
Noran rooli onkin hänen mukaansa hieno kasvutarina lapsekkaasta pikkuvaimosta itsenäiseksi aikuiseksi naiseksi.
Rauman teatterin toteutuksessa korostuu hänen mukaansa parisuhdenäkökulma.
– Se sopii hyvin tähän päivään, vaikka naiset eivät yleisesti ottaen enää ole niin alisteisessa asemassa. Mutta myös tänä päivänä on ihmissuhteita, joissa valta-asema on vinksahtanut, näyttelijä pohtii.
Ihmiset myös ylläpitävät hanakasti kulissejaan, kuten Nukkekodin Nora ja hänen miehensä Torvald.
– Facebookissa voidaan julistaa rakkautta, mutta todellisuudessa tilanne saattaa olla ihan toisenlainen.
Näyttelijä Raisa Sorri
Rauman teatterin näyttelijä vuodesta 1998.
Esittää pääroolia Nukkekoti-draamassa. Noran rooli on teatterin suuria naisrooleja.
Kevätkaudella 2023 mukana myös näytelmissä Murhaloukku ja Perinnönjakajat.
Opinnot: 1993–1996 Tampereen Yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinja. Mukana Tampereen ylioppilasteatterissa 1992–1998..
Nukkekoti
Norjalaisen Henrik Ibsenin 1879 kirjoittama näytelmä.
Saa ensi-iltansa Rauman teatterissa lauantaina 21.1.
Nukkekoti esitettiin Suomalaisessa Teatterissa jo 1880. Se oli tuolloin 22-vuotiaan Ida Aalbergin läpimurtorooli. Roolissa nähty sittemmin mm. Elli Tompuri, Ansa Ikonen ja Anna-Elina Lyytikäinen
Nukkekodille on myös tehty jatko-osa, Nukkekoti 2, joka tapahtuu 15 vuotta näytelmän tapahtumien jälkeen.
Ajatonta epookkia
Vuonna 1879 valmistunut Nukkekoti on norjalaisen Ibsenin kuuluisin näytelmä, joka herätti ilmestyessään kohua kritisoidessaan viktoriaanisia avio-liittonormeja.
– Siihen maailman aikaan näytelmää syytettiin feminismistä, ohjaaja Otto Kanerva sanoo.
Naisen asema perheessä ja parisuhteessa, tasa-arvo sekä rakastamisen vaikeus ovat Kanervan mukaan edelleen yhteiskunnan suuria kysymyksiä. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että teatteri voi tarjota naisnäyttelijälle näin merkittävän roolin.
– Se ei ole itsestäänselvyys.
Rauman teatterin tulkinnassa korostuu ohjaajan mukaan tasa-arvokysymystä enemmän vahva perhedraama, mikä hänen mukaansa tekee yli 140-vuotiaasta tekstistä modernin ohjattavan.
– Tekstiä on käsitelty kuten tämän päivän draamaa ja näyttämölle pyritään tuomaan näytelmä, joka tuntuu vuonna 2023 katsomossa todelta ja tulee lähelle.
Kanerva puhuukin "ajattomasta epookista", jolla on vältetty "epookkipönötys".
Ohjaa kertoo sovittaneensa tekstiä "hitusen". Uutena näyttämölle on tuotu elävä musiikki: kapellimestari Perttu Suominen soittaa kohtauksissa pianoa.
Noran puolisoa Torvaldin näyttelee Timo Julkunen. Rooleissa nähdään myös teatterin muut näyttelijät Ninni Kekki, Juha Kulmala ja Mona Lehtola. Asioitsija Krogstadin roolissa vierailee Ilkka Koivula.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.