Rakennusalan työnantajia edustava Rakennusteollisuus (RT) julisti aiemmin tällä viikolla julkaisemassaan tiedotteessa, että rakennusala kärsii "kroonisesta osaajapulasta". Työvoimapula on kärjistynyt koronakriisin myötä, mutta rakennusalaa se on vaivannut RT:n mukaan jo vuosikymmeniä. Länsi-Suomi kysyi kolmelta Raumalla ja muualla Lounais-Suomen alueella toimivalta rakennusalan yritykseltä, miltä asia paikallisella tasolla näyttää.
Skanskalla, Hartela Länsi-Suomessa ja Rakennus Jalosella ongelma vähintäänkin tunnistetaan, vaikkei se olisi vielä päässyt äitymään kovin pahaksi.
Määrää löytyy, laatua heikommin
Raumalaisen Rakennus Jalonen Oy:n yrittäjä Markku Jalosen mukaan pulaa ei niinkään ole työvoimasta sinänsä: määrällisesti tekijöitä kyllä löytyy. Kyse on nimenomaan laadusta.
– Kädentaitoja ja koneenajamistaitoja vaativiin töihin oikeita huippuosaajia ei tahdo löytää lainkaan. Ja vaikka riman pitäisi melko alhaallakin sen suhteen, että työmoraali olisi kunnossa, ei niitäkään tekijöitä oikein löydy. Ammattitaitoa ja asennetta on haastava saada, Jalonen muotoilee.
Laadun korvaaminen määrällä taas johtaa helposti ojasta allikkoon. Jos tekijöillä ei ole riittävää ammattitaitoa, se näkyy muiden resurssien tarpeena.
– Jos työvoima on huonommin osaavaa, pitää työnohjausta ja valvontaa lisätä ja virheitä korjata enemmän. Ei sekään oikein auta asiaa, 40 vuotta alalla yrittäjänä toiminut Jalonen pohtii.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Raumalaisen Rakennus Jalonen Oy:n yrittäjä Markku Jalonen toivoo, että rakennusalan kiinnostavuus saataisiin jälleen kasvuun. Vastuu siitä on niin koulutusjärjestelmällä kuin yrityksilläkin. Arkistokuva: Juha Sinisalo
Ongelma saattaa kärjistyä lähivuosina
Skanskan työpäällikkö Petri Puputti vetää muun muassa Metsä Fibren sahan rakennusprojektia Raumalla. Hänen mukaansa työvoimatilanne on "toistaiseksi ainakin ihan hyvä".
Tietyistä toimijoista on tosin pulaa myös Skanskalla.
– Rakentamisprosessin loppupäässä tarvittavia toimijoita, kuten maalaus-, laatoitus- ja mattourakoitsijoita tuntuu olevan huonosti tarjolla. Heistä ei saada välttämättä edes tarjouksia. Meillä ongelma on kohdistunut tähän puoleen, Puputti sanoo.
Vaikka tilanne on toistaiseksi kohtuullinen, se saattaa huonontua tulevaisuudessa, arvelee Puputti.
– Omakin porukka ikääntyy kovaan tahtiin, eikä uusia tekijöitä tule alalle ihan samaan tahtiin kuin joskus muinoin. Se voi lähivuosina muodostua vielä ongelmaksi.
Koronan vaikutukset maailmanlaajuisia
Hartela Länsi-Suomen toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen toteaa, että suhdannetilanne on tällä hetkellä kokonaisuudessaan varsin poikkeuksellinen.
– Sisäisesti tilanne meillä on hyvä, ja olen itse organisaatioon tyytyväinen. Pullonkaulaa on kuitenkin alihankintapuolella, että miten sieltä löytyy tekijäresursseja, Kolehmainen luonnehtii.
Koronapandemia on vaikuttanut globaaliin tilanteeseen monin tavoin. Muun muassa materiaalien saatavuuskysymykset ovat aiheuttaneet välillä pulmia.
– Koronan vuoksi on jouduttu esimerkiksi varmistamaan asioita moneen kertaan ihan eri tavalla kuin normaalitilanteessa, vaikka sopimukset ovat olleet jo olemassa.
"Muutakin kuin lapio kädessä seisomista" – alan vetovoimaa pitäisi kasvattaa, näkevät yrittäjät
Miten osaajapula sitten ratkaistaan? Se on Länsi-Suomen haastattelemien yritysten edustajien mukaan keskeinen kysymys, johon vastaamiseen tarvitaan niin koulutusalan kuin yritystenkin panosta.
Rakennus Jalonen Oy:n yrittäjä Markku Jalosen mukaan rakennusalan kiinnostavuus on laskenut jo jonkin aikaa. Taustalla on ainakin osittain isompi yhteiskunnallinen murros.
– Mitä enemmän ihmiset ovat kaupunkilaistuneet, sitä enemmän alan vetovoima on laskenut. Kotoa ei enää tule kädentaitoja samalla tavalla. Ruumiillisen työn tekijöiden määrä laskee ylipäätään. Huolestuneena seuraan, miten tästä selvitään, Jalonen pohtii.
Miten tehdä enemmän nykyisillä resursseilla?
Hartela Länsi-Suomen toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen puolestaan toteaa, että työntekijöiden ja työn kohtaaminen on iso yhteiskunnallinen kysymys.
Koulutukselle asetettavat vaatimukset alkavat olla Kolehmaisen mukaan kovia.
– Työturvallisuudesta lähtien aika moni perusasia pitää olla hallinnassa ja koulutus käytynä, että työmaalle voi yleensäkään astua. Miten tämä tehdään? Kolehmainen kysyy.
Toinen asia on digitalisaatio, jota hyödyntämällä tuottavuutta pitäisi saada kasvatettua.
– Jos osaajia on vaikea saada, pitäisi miettiä, miten nykyisillä resursseilla saadaan enemmän aikaiseksi.
Hyvät kokemukset kiertämään
Markku Jalosen mukaan rakennusalan itsensä pitäisi myös pyrkiä viestimään omasta houkuttelevuudestaan paremmin. Perinteiset keinot voisivat tepsiä, tai ainakin niitä kannattaisi kokeilla.
– Itse olemme pyrkineet aina ottamaan mahdollisuuksien mukaan tettiläisiä ja muita harjoittelijoita töihin ja näyttämään heille, että tämä on hienoa tekemistä ja muutakin kuin lapio kädessä seisomista. Kavereiden keskuudessa ne mielipiteet ja tiedot kuitenkin liikkuvat. Ehkä sitä myötä joku saa kaverinkin innostumaan, Jalonen toteaa.
Oppisopimuskoulutuksesta Jalosella itsellään on hyvät kokemukset, ja sitä pitäisi kehittää edelleen.
– Yritysten vastuulla on se, että opettelevien tekijöiden annetaan tehdä ja heidät otetaan mukaan työpareina. Opiskelumotivaatio pitäisi saada pysymään korkeana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.