Kauppakeskuksen tontti Rauman keskustassa seisoo edelleen rakentamattomana. Rauma ei ole käyttänyt rakentamiskehotuksia keinona joko vauhdittamaan tyhjien tonttien rakentumista tai mahdollistamaan kaupungin lunastusoikeus.
Rauman valtuustossa sivuttiin jälleen paikallista ikuisuusaihetta eli kauppakeskuksen tonttia. Käsittelyssä oli uusi maapoliittinen ohjelma vuosille 2023–2030, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti.
Valtuutetuista Mika Korteniemi (ps.) halusi tietää, onko Rauma käyttänyt rakentamiskehotuksia rakentamattomien tonttien käyttöönottamiseksi.
Maankäyttöinsinööri Ari-Pekka Asikainen vastasi, että kyse on järeästä keinosta, johon Raumalla ei ole nähty tarvetta.
Korteniemi täsmensi tarkoittaneensa kauppakeskuksen tyhjää tonttia Rauman keskustassa. Keskustelu kuitenkin tyssäsi tähän.
Valtuuston puheenjohtaja Otso Huuska (kok.) ilmoitti, ettei kysymys liity maapoliittiseen ohjelmaan, joka koskee maankäytön suuria linjoja.
– Hirvittävän suurta tyytyväisyyttä ei liene siihen, että tuo sorakenttä tuossa on, Huuska kuittasi.
Painotus yritystontteihin
Rauma painottaa maapoliittisessa ohjelmassa muun muassa yritystontteja sekä raakamaan hankintaa tulevaisuuden elinkeinoalueilta.
Viime aikoina maata on hankittu aktiivisesti erityisesti koilliselta teollisuusalueelta ja kaupungin pohjoisosista.
Vireillä on myös asuntorakentamiseen soveltuvia kohteita. Raakamaa tarkoittaa maata, joka tulee tulevaisuudessa asemakaavoituksen tai muun maankäytön piiriin.
Maanhankinnan ohella maapoliittinen ohjelma korostaa muun muassa laadukasta tonttitarjontaa, tehostettua tonttituotantoa ja -markkinointia sekä hajarakentamisen hallittua ohjaamista.
Raumalla on myös käytössä yhtenä maapolitiikan välineenä rakentamattoman rakennuspaikan niin sanottu raippavero.
Korotettua 5 prosentin kiinteistöveroa peritään 323 tontilta. Pääosa korotetun veron piirissä olevista kiinteistöistä sijoittuu Rauman keskusta-alueelle.
Korjaamo hiersi kolmea
Hyväksytyksi tuli myös kaupungin korjaamon ulkoistus liikkeenluovutuksella äänin 40–3.
Vasemmistoliiton valtuutetut halusivat, että ulkoistus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Susanna Ruposen (vas.) mukaan kyse oli tarpeesta saada lisätietoa päätöstä varten, koska esimerkiksi euromääräinen vertailu eri vaihtoehdoista puuttui.
Teknisen valiokunnan puheenjohtaja Rainer Lehti (sd.) huomautti, että valtuutetut olisivat voineet itsekin ottaa selvää ja että esitys ulkoistuksesta on ollut yksimielinen niin teknisessä valiokunnassa kuin kaupunginhallituksessakin.
Liikkeenluovutus yksityiselle yhtiölle koskee kahta työntekijää. Korjaamo on muun muassa huoltanut ja korjannut työkoneita katu- ja wihertoimessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.