Rauma Festivo -artisti, harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi on oman tiensä kulkija

Harri Kuusijärvi tunnetaan musiikkiprojekteistaan, joilla hän on laajentanut käsitystä siitä, mihin kaikkeen harmonikka taipuu. Rauma Festivossa esiintyvä muusikko erikoistunut elektroakustiseen musiikkiin ja konserttiharmonikan elektroakustisten mahdollisuuksien kehittämiseen. Kuva: Juha Sinisalo

Harri Kuusijärven elektroakustisen harmonikan kuulaat ja kaikuvat saundit antavat uuden kokemuksen siitä, miltä harmonikka voi kuulostaa.

Harmonikkataiteilija aloitti Rauma Festivossa torstain Carpe diem -päivän katusoittajana Vanhan Raatihuoneen edustalla. Hän soitti keskittyneesti silmä suljettuina hienovireisen improvisaationsa.

Kuusijärvi tuumasi ennen minikonsertin alkua Carpe diem -päivän tapaisen ”missä sattuu soittamisen” tuntuvan oikein kotoisalta.

Vuoden harmonikkataiteilijaksi valittua Kuusjärveä kuullaan kamarimusiikkifestivaalilla enemmän perjantaina, ensin päivällä Posellin Tanssin kutsu -konsertissa sekä illan Trapped Butterfly -kamarioopperassa..

Moneen taipuva soitin

Kuusijärvi tunnetaan projekteistaan, joilla hän on laajentanut käsitystä siitä, mihin kaikkeen harmonikka taipuu.

Muusikkoa onkin kuvattu harmonikkamusiikin omaleimaisimmaksi tekijäksi. Hän on kantaesittänyt lukuisia soittimelle sävellettyjä nykymusiikkiteoksia ja esiintynyt myös monien populaarimusiikin artistien kanssa.

Kuusijärvi on viime vuosina erikoistunut elektroakustiseen musiikkiin ja konserttiharmonikan elektroakustisten mahdollisuuksien kehittämiseen.

Aiemmissa haastatteluissaan hän on sanonut, että ei lähesty harmonikkaa harmonikkamusiikin kautta, vaan ääntä tuottavana kiinnostavana instrumenttina.

– Harmonikka on minulle mielenkiintoinen käyttöliittymä.

Sävellyksiä vasta tulossa

Elektroakustinen harmonikka on toistaiseksi instrumenttina niin uusi, että sille on toistaiseksi sävelletty vasta vähän musiikkia. Kuusijärvi säveltää itse, mutta tekee yhteistyötä myös muiden säveltäjien kanssa.

Omassa musiikissaan, jossa on kuultavissa elementtejä klassisesta, jazzista ja improvisoinnista, hän haluaa irtautua genreistä.

– Koen, että on vaikeaa määritellä sitä, missä genressä liikutaan.

Tausta klassisessa

Pellolaisesta pikkukylästä kotoisin olevan muusikon tausta on klassisessa harmonikassa, jolla hän on myös osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin. Hanurin hän otti ensimmäisen kerran käteensä seitsenvuotiaana. Sitä ennen instrumenttina oli piano.

– Harmonikka oli outo soitin, jossa oli palkeet, näppäimiä ja paljon osia, hän muistelee.

Hyvin pian kävi selväksi, että musiikki on Kuusijärven juttu. Kymmenvuotiaana hän oli jo päättänyt, että hänestä tulee ammattilainen.

Kuusjärvi koki kuitenkin jo teini-iässä, että musiikilliset intohimot ja oma sanottava eivät löydy perinteisestä haitarinsoitosta.

– Tuntui kuin olisin hakannut päätä seinään. Hakeuduin jo tuolloin nykymusiikin pariin, hain soittimen rajoja, halusin kokeilla uutta ja päätin sitten lähteä kunnolla viistoon, hän kuvailee.

Ulkokehältä palkituksi

Maaliskuussa napsahtanut Vuoden harmonikkataiteilija -titteli oli muusikolle suuri yllätys, samoin kuin tunnustuksen mukanaan tuoman huomion määrä.

– Valinta tuli ihan puskista, etenkin, kun en ole pyörinyt niin kutsutuissa harmonikkapiireissä.

Muusikon kesä on kulunut festivaaleilla. Hiljaisuus-festivaalilla Kittilässä hän kantaesitti Lauri Supposen Solsirépifpan-teoksen. Ilmiö-festivaalilla kuultiin oma soolo Phoenix.

Esiintymiset vievät harmonikkataiteilijaa ympäri Suomea ja ulkomaille. Lisäksi hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa.

Kuusjärvi on Lapin paluumuuttaja. Hän muutti puolisonsa kanssa pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle pari kolme vuotta sitten.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.