Raumalla syntynyt pianisti, kapellimestari ja säveltäjä Ralf Gothoni liittyy läheisesti kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivoon. Hän oli perustamassa musiikkitapahtumaa 1980-luvulla. Pianistia kuullaan viikon kahdessa konsertissa.
Rauma-salissa helähtelevät flyygelin sävelet. Pianisti Ralf Gothoni tapailee Steinwaytä, jota hän oli hankkimassa Raumalle muutama vuosi sitten – kuten myös Posellin Kawaita aikoinaan.
Pianisti on edellispäivänä ajellut kesäasunnoltaan Savonlinnasta Raumalle ja ehtinyt jo tapaamaan vanhoja ystäviään Pekka Lankista, Arvi Kaimiota ja Lasse Kempasta. Tämä nelikko on sen takana, että Raumalle perustettiin 40 vuotta sitten kamarimusiikkifestivaali.
Raumallekin musiikkiviikko
Historia kertoo, että raumalaislähtöinen pianisti oli pitkästä aikaa konsertoimassa Raumalla keväällä 1982. Onnistuneen konsertin jälkeisessä karonkassa kauppaneuvos Olavi Marvan kerrotaan ehdottaneen taiteilijalle musiikkiviikon tai muun vastaavan tapahtuman järjestämistä Raumalla.
– Gom meil on tääl tomne mestar! oli Marva todennut.
Luonnollisesti asiaa ensin vastustettiin ja eikä rahoitustakaan heti löytynyt.
– Pekan kanssa totesimme, että tehdään siitä huolimatta, Gothoni muistelee.
Ensimmäinen kamarimusiikkitapahtuma järjestettiin vuonna 1984.
Oikea paikka ja aika
Gothonista Rauma oli suurenmoinen festarikaupunki yksistään jo vanhan kaupungin takia.
– Tuolloin oli myös hyvä aikaa perustaa kamarimusiikkifestivaali, sillä Suomessa oli vain muutamia, lähinnä Kuhmo ja Naantali.
Tapahtuma aloitettiin ehkä ulkoisesti pienesti, mutta ei Gothonin mukaan kvalitatiivisesti: esiintyjät olivat aikansa huippuja.
Hän ei muista Raumalta mitään sattumuksia saati skandaaleja, vaikka niitäkin klassisen musiikin piirissä aika ajoin on sattunut. Kun Rauman kaupungin Gothonilta Festivoon tilaama kantaatti esitettiin myöhemmin Savonlinnan oopperajuhlilla, se sai siellä aikaan pienen mielenilmauksen.
– Kantaatin teksti oli ikivanha Zen-buddhistisen teksti 1100-luvulta, henkevä ja vaikeasti ymmärrettävä. Savonlinnassa kirkon ulkopuolella mielenosoittajilla oli juliste, jossa luki Buddha ulos ja Jeesus sisään.
Nortamon totuuksia
Gothoni tietää, miksi teos ei raumalaisia hetkauttanut.
– Koska täällä on raumalaiset jaaritukset. Nortamon kirjoitukset sisältävät kaikki suuret totuudet ja osoittavat humoristisella tavalla sen, miten me ihmiset toimimme.
Hitunen raumalaisuutta on siis maailmanmatkaajan sisimmässä säilynyt.
Gothoni muutti pois Raumalta jo 60-luvulla. Nykyään synnyinkaupunki – josta hän pikkupoikana teki 10 tunnin junamatkoja soittotunnille Helsinkiin – näyttäytyy sympaattisena.
– Odotan pääsyä kävelemään vanhaan kaupunkiin, joka edustaa minulle rakastettavaa kauneutta.
Festivosta oopperajuhlille
Festivossa Gothoni vaikutti pari vuotta. Hänen siirryttyään Savonlinnan oopperajuhlien johtoon, tilalle tuli hänen puolisonsa Aila, joka teki tiivistä yhteistyötä Pekka Lankisen ja Lasse Kempaksen kanssa.
Tapahtumaan toivottiin tuolloin myös kevyempää ohjelmistoa klassisen rinnalle.
– Sitä tuotiinkin, mutta Raumalla ymmärrettiin silti pitää korkea klassisen musiikin taso, Gothoni kiittelee.
Nykyisen taiteellisen johtajan Siljamari Heikinheimon aikana klassinen on saanut rinnalleen muita taiteenlajeja, kuten tanssia ja draamaa.
– Mikäpä siinä, jos yleisöä riittää ja klassisen musiikin osuus säilyy.
Rakkausongelmia
Gothoni on vuosikymmenten aikana esiintynyt Raumalla silloin tällöin. Juhlafestivossa hän on mukana kahdessa konsertissa. Lauantain Kunniavieras-konsertissa kuullaan Schumannin Dichterliebe-liedsarja suomeksi. Runot ovat Heinrich Heinen. Laulusolistina on toinen raumalaislähtöinen taiteilija, baritoni Aarne Pelkonen.
– Heinen romanttinen, humoristinen ja itseironinen rakkausongelmatarina päättyy surujen hautaamiseen suuressa tynnyrissä Reiniin, Gothoni kuvailee.
Toisessa konsertissa hän soittaa yhdessä Kamus-kvartetin kanssa Šostakovitšin Pianokvintetot.
Harjoitus tekee mestarin
Gothoni sanoo odottavansa viikon konsertteja ja harjoituksia yhdessä muiden muusikoiden kanssa. Harjoittelemisesta ei kymmenien vuosien uran jälkeenkään pääse.
– Jos tässä iässä on viikon soittamatta, samaan kuntoon pääsemiseen menee kaksi viikkoa.
Muusikkous on myös kokonaisvaltaista, urheilijan tavoin on pidettävä huolta kehosta, mutta yhtä tärkeää Gothonin mukaan on henkinen puoli. Sitä hän ylläpitää aktiivisesti taiteen ja kirjallisuuden avulla, mutta myös tiedettä seuraamalla.
Kurinalaisen elämän vastapainoksi pitää välillä myös löysätä.
– On tärkeäää antaa itselleen myös vapautta tuottaa uusia ideoita ja näkemyksiä.
Kesä loppuu Savonlinnaan
Muusikon kesä on tänä vuonna ollut poikkeuksellinen, sillä terveysongelmat tyhjensivät kalenterin pitkältä ajalta.
– Olen nyt paranemassa ja pääsemässä taas asian ytimeen.
Loppukesä kuluu Savonlinnassa, jota Gothoni kuvailee "isoksi keuhoksi elämässään". Siellä on tilaa tarkkailla luontoa, seurata perhosia ja puhella linnuille. Eläinlajisto metsän siimeksessä on laaja: pihalla esimerkiksi odottivat karhunjäljet, kun hän palasi sinne tänä kesänä.
Mammuttiprojekti Koreassa
Syksy ja koko ensi vuosi näyttää pianisti, kapellimestari ja pedagogin kalenterissa täydeltä.
Gothoni sai juuri päätökseen Korean kamariorkesterin kanssa tehdyn suururakan: kaikkien Mozartin 46 sinfonian konsertoimisen ja levyttämisen. – Mammuttiprojekti alkoi jo ennen koronaa, kaikkiaan olemme pitäneet kymmenen pitkää konserttia.
Soulin suurimmisa konserttisaleissa kapellimestarilla ja orkesterilla oli useimmissa konserteissa yli 2 000 kuuntelijaa. Yleisömäärällä ei silti ole merkitystä tulkinnalle.
– Vain henkilökohtainen haaste teosta kohtaan ratkaisee. Kiva, jos on paljon väkeä, mutta jos on vain viisi, niin sitten soitetaan niille viidelle.
Gothoni tunnetaan muusikkona, joka on kiertänyt viidessä maanosassa. Matkustaminen ei enää ole samanlaista kuin nuorena.
– Mitä vanhemmaksi tulee, sitä hankalampaa se on. Nuorena kiersin Amerikan kautta Aasiaan. Matkustaminen ja siihen liittyvät asiat, kuten museot ja ruokakulttuuri kiinnostivat. Nyt kun ne ovat tuttuja, yritän vain levätä hotellihuoneessa.
Ralf Gothoni
s. 2.5.1946 Raumalla
Pianisti, säveltäjä ja kapellimestari.
Esiintynyt pitkän uransa aikana pianistina ja kapellimestarina 5 maanosassa tunnettujen orkesterien ja laulajien kanssa, esiintynyt lähes kaikilla merkittävillä musiikkijuhlilla sekä levyttänyt lähes 100 albumia kansainvälisille yhtiöille.
Julkaissut myös esseekokoelmia.
Yksi Rauma Festivon tämän vuoden taiteilijoita.
Oli perustamassa Rauma Festivoa 1983 yhdessä Pekka Lankisen, Arvi Kaimion ja Lasse Kempaksen kanssa.
Koti Berliinissä, vapaa-ajan asunto Savonlinnassa.
Perhe kaksi poikaa, Mark ja Maris, joista molemmat ovat ammattimuusikkoja.
Puoliso alttoviulisti Suzan Saber.
Rauma Festivo tärppejä
Kamarimusiikkifestivaali järjestetään Raumalla 40. kerran 1.–5.8.
Juhlat-teemaisen ohjelmiston on suunnitellut taiteellinen johtaja Siljamari Heikinheimo yhteistyössä kirjailija, dramaturgi Aina Bergrothin kanssa.
Ralf Gothoni soittaa torstain Rakkaus ja tyrannia -konsertissa Posellissa, jossa lukijana on Karri Paleface Miettinen sekä lauantain Kunniavieras-konsertissa, jossa esiintyy toinenkin raumalaislähtöinen taiteilija, baritoni Aarne Pelkonen.
Festivon juhlavuoden tilausteos on Sampo Kasurisen ja Aina Bergrothin kamariooppera Trapped Butterfly, joka esitetään perjantaina 4.8. Rauma-salissa.
Festivaalin avaavassa Merinäköala-konsertissa tänään Rauma-salissa on myös paikallista väriä. Raumalaiset kuorolaulajat johtajanaan Mikaela Commondt esittävät Timo Katilan uusia kuorosovituksia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.