Sähköä sekä metsäteollisuudelle ja kaupungille lämpöä tuottava Rauman Biovoima päästää taivaalle runsain määrin puun kuoresta, hakkuutähteistä ja kierrätyspolttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Se on yksi esimerkiksi sivuvirrasta, joka voisi kiinnostaa vihreän siirtymän investoijia.
Rauman kaupunki jatkaa panostusta vihreään siirtymään entistä yksityiskohtaisemmin.
Yhtenä tavoitteena on saada paikallinen teollisuus hyödyntämään toistensa sivuvirtoja uusilla tavoilla ja mahdollisimman tehokkaasti. Kärjessä on vihreän siirtymän ydinkolmikko eli vety, sähkön varastointi ja niin sanottu P2X-teknologia.
Kaupunki on juuri tilannut asiaan liittyvän selvityksen.
– Siinä käydään läpi erilaisia vihreään siirtymään liittyviä jakeita, joita Raumalla syntyy. Mitä ja mistä niitä tulee, ja millaista potentiaalia niihin liittyy, tiivistää kaupunginjohtaja Esko Poikela.
Selvityksen tilaajana on kaupunkikehitys ja toteuttajana Prizztech.
Mitä on ja missä
Kaupunki edistää vihreää siirtymää nyt monella tasolla.
Lakarin teollisuusaluetta kaavoitetaan kiivaasti tämä tarkoitus edellä ja valtion tuen turvin. Vihreä ja siirtymä ja kiertotalous ovat myös Nokian ja Rauman kaupunkien yhteishankkeessa, johon osallistuminen siunattiin kaupunginhallituksessa tällä viikolla.
Jopa merimetsoihin liittyvä umpisolmu kietoutuu vihreään siirtymään. Kaupunki selvittää parhaillaan, löytyisikö lainsäädännöstä jokin keino solmun avaamiseen ja samalla Järviluotojen teolliseen käyttöön.
Kaupunki oli mukana myös muutama viikko sitten julkaistussa Satakunnan vetyverkkoa koskevassa selvityksessä. Siinä vedyn runkoputken linjaus on hahmoteltu kulkemaan metsäteollisuusalueen, sataman ja Lakarin kautta.
– Nyt aloitetu selvitys on ikään kuin jatkoa vetyputkiselvitykseen, Poikela sanoo.
– Kun esimerkiksi mahdollisten tänne tulevien investoijien kanssa keskustellaan, on hyvä hahmottaa, mitä kaikkea alueelta löytyy ja millaista potentiaalia täällä on.
Salaisuudet hankaloittavat
Selvityksen otsikkona on Rauman investointiympäristön kehittäminen: vety- ja P2X-teknologiat & sähkön varastointi.
Hankkeen käynnistystilaisuus pidettiin tiistaina. Mukaan oli kutsuttu yrityksiä ja muita oleellisesti asiaan liittyviä tahoja.
– Kiinnostusta oli. Mukana oli juuri oikeita toimijoita, joista varmasti kaikki tietävät, miten hyödyllinen tämä selvitys on, Poikela toteaa.
Hän huomauttaa, että selvityksen yksi pulma on se, että osalla yrityksistä on jo omia vihreään siirtymään liittyviä suunnitelmiaan. Kun kyseessä on kuumeneva ja valtavin kasvuodotuksin ladattu ala, ei suunnitelmista välttämättä hiiskuta sen enempää naapureille kuin selvityksen laatijoillekaan.
– Aloitustilaisuudessakin keskustelu alkoi viritä kahdenvälisesti ja vasta tilaisuuden jälkeen.
Vihreän siirtymän Tinder?
Poikelan mukaan kaupunki ei pyri eikä edes voi "potkia" yritysten investointeja eteenpäin. Sen sijaan kyse on investointimahdollisuuksien luomisesta.
Onko Rauma siis jonkinlainen vihreän siirtymän Tinder? Kaupunginjohtajaa vertaus naurattaa, vaikka yhteys ei ehkä ole kaukaa haettu.
– Ajatuksemme on olla mukana kehitystyössä ja löytää yhteiset intressit yritysten välille, hän myöntää.
Poikela korostaa, että yritykset tekevät omat ratkaisunsa, kun aika on kypsä.
– Selvitys auttaa sen arvioimista, että mitä kannattaa tehdä ja minne. Toivomme, että kaikilla olisi riittävä määrä ajantasaista tietoa, ettei kukaan tee kokonaisuudelle haitallisia ja ristiriitaisia ratkaisuja.
Ei Suomen Kongoksi
Raumalaisessa teollisuudessa syntyy jo nyt hyvin merkittäviä sivuvirtoja, jotka voivat herättää kiinnostusta. Merkittävin niistä on puupohjainen eli niin sanottu vihreä hiilidioksidi, josta on povattu melkeinpä kullanarvoista raaka-ainetta vedyntuotantoon.
Kaupungin etuina pidetään myös sijaintia sähköverkon solmukohdassa, lähellä Olkiluodon ydinvoimalaa ja mahdollisesti tulevia avomerituulipuistoja.
Poikela itse käyttää mielellään Satakunnasta sanaa energiarannikko. Hän myös myöntää törmänneensä kritiikkiin, jonka mukaan maakunnasta olisi tulossa "Suomen Kongo" – toisin sanoen täältä otetaan energia ja resurssit, mutta suuri hyöty valuu muualle.
Kaupunginjohtaja kuitenkin painottaa, että Rauma pyrkii saamaan mahdollisimman korkean jalostusarvon investointeja.
– Mitä enemmän lähialueella tuotettua energiaa ja raaka-aineita käytetään suoraan lähialueella, sen parempi. Tavoitelemme tänne tietysti mahdollisimman suuren arvonlisän toimijoita.
Sivuvirtoja koskeva selvitys valmistuu ensi vuoden aikana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.