Rauman kaupunki valmistautuu kurtturuusun hävittämiseen alueiltaan. Vieraslajin esiintymiä kartoitetaan tänä kesänä ja kasvustoja ryhdytään järjestelmällisemmin poistamaan myöhemmin.
– Jos kurtturuusuja on jonkin työkohteen lähellä, niitä voidaan kaivaa samalla pois. Näin tehtiin jo viime vuonna, kertoo kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen.
Täyspoisto on tehtävä, koska vieraslajiasetus edellyttää maanomistajia hävittämään kurtturuusut kesäkuuhun 2022 mennessä.
"Ihan hirvittävästi ei ole tiedossa"
Raumalla tilanne ei tämänhetkisen käsityksen mukaan ole erityisen paha.
– Kaava-alueiden rakennetuissa puistoissa kurtturuusuja ei ole ainakaan ihan hirvittävästi tiedossa eikä varsinkaan sellaisia valtavia kasvustoja, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on, Pohjalainen sanoo.
Viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä jakaa näkemyksen.
– Kurtturuusuja on siellä täällä, mutta oikein isoja esiintymiä ei ole tullut vastaan missään.
Jotta asia tulee hoidettua kunnolla, halutaan haitallisesta vieraslajista kunnollinen tilannekuva.
– Täytyy toivoa, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Kurtturuusu voi päästä salakavalasti runsastumaan.
Kartoitus tehdään nyt, koska kesällä kukinta-aikaan lajintunnistus on helpompaa. Kurtturuusun kanssa samannköisiä lajeja on muutamia, ja niitä poistovelvoite ei koske. Toisaalta Elsilä sanoo, ettei rajatapauksissa ryhdytä "arpomaan".
– Lähdemme siitä, että mikä kurtturuusulta vaikuttaa, otetaan pois.
Vuokratonteilla vuokralaisen vastuulla
Kaupunki kartoittaa pääosin vain omat puistoalueensa.
Valtaosa kaupunkialueen tonteistakin on kaupungin omistuksessa, mutta kurtturuusun hävitys kuuluu näiden kohdalla vuokralaiselle. Ainkaan toistaiseksi kaupunki ei suunnittele vuokratonttien kartoituksia muistutuskirjeistä puhumattakaan. Valtiovallan antaman asetuksen pitäisi riittää.
– Toive on, että vuokralaiset hoitavat kurtturuusun hävityksen itse, Elsilä sanoo.
Tarvittaessa wihertoimi voi auttaa lajintunnistuksessa.
– Muutamia yhteydenottoja on jo tullut yksityisiltä pihoilta, kun on haluttu varmistus siitä, onko iso kasvusto kurtturuusua, Pohjalainen kertoo.
Pahimmillaan kaivurille töitä
Kurtturuusun hävittäminen on esimerkiksi jättipalsamiin tai lupiiniin verrattuna yhtäältä hankalaa, toisaalta helppoa.
Resurssien säästämiseksi lajintunnistus on oleellista varsinkin yksityisille maanomistajille. Juurakot on kaivettava maasta, ja isoissa kasvustoissa siihen tarvitaan käytännössä kaivinkone.
– Yksityiselle se voi tulla kalliiksi, Pohjalainen sanoo.
Helppoa puolestaan on se, että kasvustot eivät yleensä ole kaupungissa levinneet yhtä laajoiksi ja hankaliin maastoihin kuin esimerkiksi jättipalsami. Parhaassa tapauksessa riittää kertakaivuu.
– Kurtturuusun kohdalla tarvitaan silti jälkiseurantaa. Jos maahan jää juurenkappaleita eikä tilalle kylvetä nurmikkoa, saattaa maasta nousta helposti uusia versoja.
Toimenpiteet arvioidaan syksyllä
Järjestelmällistä kurtturuusun hävittämistä puistoalueilta suunnitellaan kartoituksen jälkeen.
– Tämä aloitetaan ehkä jo syksyllä, Elsilä arvioi.
Kurtturuusua on perinteisesti käytetty esimerkiksi risteysalueiden kasvina. Ely-keskuksille kuuluvat tiealueet ovat kaupunkialueella kaupungin hoidossa sopimuksella, mutta kurtturuusun hävittämiseen sopimus ei velvoita eikä suoraan edes oikeuta.
– Elyllä on kurtturuusun kanssa suurempi homma kuin meillä.
Saaristo on säästynyt
Kurtturuusu on uhka alkuperäisluonnolle varsinkin saaaristossa, jonne se leviää kaupunkialueilta muun muassa lintujen mukana.
Esimeriksi Metsähallitus on joutunut ja joutuu tekemään Saaristomerellä ja Pohjanlahdella roimasti töitä lajin hillitsemiseksi suojelualueilla.
Saaristossa kurtturuusu leviää erityisesti hiekkarannoilla. Rauman saaristo on onneksi säästynyt tältä vieraslajilta poikkeuksellisen hyvin, eikä kurtturuusu ole aiheuttanut ongelmaa esimerkiksi Nurmeksen hiekkarannoilla.
– En tiedä saaristossa muuta kurtturuusupaikkaa kuin Kuuskajaskariin istutettu ryhmä, kertoo ympäristönhoitaja ja saaristoisäntä Uula Jänkävaara.
Kerro vieraslajiesiintymistä palautepalvelussa
Wihertoimen väki ei ehdi kaikkialle, ja kurtturuusun kartoitusta tehdään muiden töiden ohella. Siksi myös kaupunkilaisten toivotaan ilmoittavan lajin esiintymistä.
– 30 000 silmäparia näkee paljon paremmin kuin muutama, Kustaa Elsilä huomauttaa.
Havaintoja kaivataan nimenomaan kaupungin sähköiseen palautepalveluun. Syy on selkeä: siellä havainnon saa merkittyä tarkasti karttaan.
– Jos saamme tietoja suusanallisesti, esiintymien paikantaminen on paljon hankalampaa, Mari Pohjalainen perustelee.
Kurtturuusun lisäksi palautepalvelussa kannattaa ilmoittaa muistakin vieraslajeista, erityisesti jättiputkesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.