Rauma aikoo hankkiutua omistamistaan turhista ja tyhjistä kiinteistöistä entistä tarmokkaammin eroon joko myymällä tai purkamalla. Myyntilistalla on 20 kohdetta ja purkulistalla 15.
– Nyt on tiivistetty tahtia. Jos ei ole käyttöä niin heti aletaan miettiä, vuokrataanko, myydäänkö vai puretaanko, kaupungin kiinteistöjen isännöitsijä Lauri Sillanpää sanoo.
Tarpeettomiin tiloihin palaa rahaa. Purku- ja myyntilistan kohteiden yhteenlasketut ylläpitokustannukset ovat 300 000 euroa vuodessa.
Muutamia vuodessa
Purettavien listalla on muun muassa vanhoja kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat jääneet pois käytöstä. Sillanpää arvelee, että tänä vuonna listalta poistuvat purkamisen kautta ainakin Lensun koulu ja Lensun päiväkoti sekä Merirauman koulu. Ensi vuodelle osuu todennäköisesti Syvärauman koulun liikuntarakennuksen purku.
Sillanpään mukaan jatkossa kiinteistöjen tilanne tulee käydä joka vuosi läpi ja käydä keskustelua rakennusten jatkosta. Esimerkiksi Lensun rakennusten kanssa kävi hänen mukaansa niin, että ne vain jäivät pois käytöstä, mutta puhumatta jäi, mitä rakennuksille tehdään.
Saunakin listalle
Kisarannan sauna on niin ikään purkulistalla, mikä ehti jo aiheuttaa Raumalla huolta paikkaa käyttävissä talviuimareissa. Sillanpää kuitenkin toppuuttelee, että purkulistalle päätyminen ei merkitse välitöntä purkua.
– Ei sitä ole kiire purkaa pois, mutta se antaa selvän merkin meille, että rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä ja jos kunnossa tapahtuu jotain dramaattista emme enää lähde sitä korjaamaan, Sillanpää selventää.
Purkulistalla vuoroaan odottelee yhä kaksi isoa koulukiinteistöä, Nanun ja entisen Aronahteen koulut. Purkulistaa toteutetaan vuosittain kohde kohteelta, joten Sillanpään mukaan osalla kohteista purkaminen tapahtuu vasta esimerkiksi kolmen neljän vuoden kuluttua.
– Toki koitetaan toimia nopeammin sellaisten kohdalla, joista on käyttökuluja. Jos ei ole, ei ole sellaista kiirettä. Monta eri asiaa siihen vaikuttaa, koska ne sieltä puretaan.
Kouluja ja torppa
Myyntilistalla on kaupungin toiminnasta pois kiinteistöjä kuten Kodisjoen yritystalo ja Lapin entinen nuorisotalo Lappari.
Myyntiin ovat jollain aikavälillä tulossa myös muun muassa Syvärauman koulun rakennukset, Salosen torppa sekä Pyörni Lapissa. Lisäksi kaupungilla on joitakin mökkikiinteistöjä muun muassa Kainussaaressa ja Katavistossa, jotka ovat niin ikään listalla.
– Emme aina tuijota sitä myyntihintaa ihan hirveästi, koska sitten tullaan taas kulupuoleen. Sähköt, auraukset, huolto ja ylläpito, kuluja tulee muustakin kuin lämmityksestä. Neliöiden määrää pienentämällä saamme myös kunnossapidon tarvetta pienennettyä, Lauri Sillanpää sanoo.
Iso kartoitustyö takana, 75 kohdetta saanut kunnossapitosuunnitelman
Raumalla on kahtena viime vuotena kartoitettu kiinteistöomaisuuden kunto ja luotu 75 ydinrakennukselle pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat.
Kuntoarvioiden perusteella vuosittainen kunnossapidon tarve rakennuksille on noin 6,8 miljoonaa euroa. Käytössä oleva kokonaisbudjetti on kuitenkin vain 4,4 miljoonaa euroa.
– Ainut kestävä tapa saada rahat riittämään on luopua niistä kiinteistöiistä, joita ei enää haluta pitää yllä. Neliöitä on pakko saada pienemmiksi, jotta saamme pidettyä omassa käytössä olevat rakennukset kunnossa, kiinteistöjen isännöitsijä Lauri Sillanpää toteaa.
Apuna kaupungin kiinteistöomaisuuden hallinnassa on salkkujärjestelmä. Sen mukaisesti kaikilla kaupungin yhteensä noin kahdella sadalla kiinteistökohteella on kunnossapitoluokitus. Korkein luokitus on arvorakennuksilla, kuten kaupungintalolla, pääkirjastolla, Marelalla ja merimuseolla.
Seuraavana tulevat palvelutuotannon pysyvässä käytössä olevat rakennukset, joita pidetään kunnossa pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman mukaisesti.
Astetta alempana ovat ne rakennukset, jotka eivät ole palvelutuotannon käytössä tai jotka ovat poistumassa käytöstä. Viimeiset ryhmät ovat myytävät rakennukset ja purettavat rakennukset.
– Salkkuluokitus ohjaa meidän kunnossapitoresurssejemme kohdentamista. Se on selkänoja, jonka pohjalta pohditaan, mitä purkaminen maksaisi vai myydäänkö kohde, Sillanpää sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.