Rauma on saanut putkistovuotojaan kuriin ja saneeraa nyt enemmän kuin ennen

Muutama vuosi sitten vettä hukkaantui Äyhönjärvellinen vuodessa. Nyt hukkaveden osuus on selvästi pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Verkoston peruskunnostus puree, mutta syitä on muitakin.

| Päivitetty

Tuomistonkadulla Syväraumassa tehdään parhaillaan laajaa vesihuoltosaneerausta. Alueen putkistot ovat pääosin yli 50-vuotiaita. Seuraava suurempi kohde on saman kaupunginosan itäpuoli.

Äyhönjärven tilavuus vuodessa. Näin paljon Rauman vesijohtoverkoston vuodoissa hukkaantui vettä vielä vuonna 2016, jolloin niin sanotun laskuttamattoman veden osuus oli 25 prosenttia kaikesta verkkoon pumpatusta vedestä.

Vastaavia lukuja ei löytynyt yhdestäkään lounaissuomalaisesta vesihuoltoyhtiöstä (LS 12.10.2017).

Sittemmin tilanne on parantunut roimasti, sillä viime vuonna hukka oli enää 13 prosenttia. Osuus oli siis puolittunut ja oli myös selvästi alhaisempi kuin suomalaisten vesihuoltolaitosten keskiarvo 17 prosenttia.

Miten temppu tehtiin?

Yksi vinouttaa tilastoa

Hukkavesiprosenttiin vaikuttavat monet tekijät, muistuttaa Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki.

– Verkoston peruskunnostusta on viety systemaattisesti eteenpäin, ja lisäksi prosenttia on saatu laskemaan pieniä pitkäaikaisia vuotoja korjaamalla ja vesilaitoksen mittareita kalibroimalla.

Litramäärän vähentämistä ei ole syytä vähätellä, mutta tilasto myös väistämättä kaunistelee tilannetta.

Merkittävä osa dramaattisesta hukkavesimäärän vähenemisestä johtuu nimittäin siitä, että vedenkulutus on kasvanut roimasti. Siipikarjateurastamolle rakennettu kookas putkilinja otettiin käyttöön vuonna 2017, ja uudessa linjassa vesi pääsee perille ilman merkittäviä vuotoja.

– HKScan käyttää vesilaitoksen koko tuotannosta noin 16 prosenttia.

Pari kilometriä vuodessa

Vesihuolto joutuu käymään jatkuvaa taistelua aikaa vastaan.

Putkisto kestää maassa keskimäärin ehkä 50 vuotta, mutta putkiston laskennallinen uusimisaika on Suomen kunnissa yleensä pikemminkin satoja vuosia.

Raumalla tahtia on viime vuosina lisätty, ja sen myötä uusimisajassa näkyy laskeva trendi.

Se on luonnollisesti tarvinnut myös rahaa. Vesijohtoverkoston saneeraukseen oli aiemmin käytössä noin miljoona euroa vuodessa, mutta viime vuonna summa kutakuinkin tuplattiin.

– Vielä ensi vuodellekin on käytössä 2-2,5 miljoonaa euroa, Vastamäki kertoo.

Mitään halpaa lystiä verkoston täyssaneeraus ei ole. Raumalla tavoitteena on saada tehtyä tällä korotetulla investointimäärällä noin kaksi kilometriä vuodessa.

Vuodot vähentyneet

Ennakoimattomien putkirikkojen tilasto on Raumalla nyt melko lailla kunnallista keskitasoa. Viime vuonna rikkoja tapahtui yhtä putkikilometriä kohden noin 0,05 – jokaisella kilometrillä oli siis laskennallisesti viiden prosentin todennäköisyys sattua putkirikko.

Vastamäen mukaan vielä vuosituhannen alussa kaupungissa sattui tyypillisesti putkirikkojen ryppäitä. Nyt ne ovat oikeastaan loistaneet poissaolollaan.

Havaittujen vuotopaikkojen määrä on laskenut vuodessa noin 30:een, kun vielä viitisen vuotta sitten määrä oli noin 40.

– Se kertoo siitä, että vuotoja on saatu saneerauksilla jonkin verran hoitoon, miettii Rauman Veden kunnossapitomestari Samuli Loutti.

510 kilometriä putkea

Vesijohtoverkoston pituus on Raumalla noin 510 kilometriä. Lisärahoituksesta huolimatta ikuisuustaistelussa ei ole päästy niskan päälle sen paremmin kuin muuallakaan.

Ainakaan tällä hetkellä ei kuitenkaan tarvitse tyytyä korjaamaan vain sitä, mikä on akuutisti rikki tai vaarassa rikkoutua.

– Painopiste on nyt alueellisessa peruskunnostuksessa, Vastamäki sanoo.

Raumalla on jo pitkään keskitytty saneeraamaan putkistoja katujen peruskunnostuksen yhteydessä siellä, missä katuja on avattu joka tapauksessa. Parhaillaan tällainen suurempi yhteissaneeraus on meneillään Lahdenkadun länsipuolella Syväraumassa.

– Olisi typerää ryhtyä kaivamaan katuja auki muutaman vuoden välein, Vastamäki perustelee.

Koko alue kerrallaan

Ajan hammas puree kuitenkin niin hanakasti, että putkistoa on ollut pakko ryhtyä uusimaan myös kokonainen alue kerrallaan ja kokonaan katutöistä riippumatta.

– Isommissa kaupungeissa tähän on lähdetty jo aiemmin, Loutti kertoo.

Eräänlainen alueellinen kokonaissaneeraus on menossa Karin kampuksella. Se liittyy kuitenkin uudisrakentamiseen.

Sen sijaan puhtaasti Rauman Veden omaa, verkoston ikääntymiseen liittyvää vesihuoltosaneerausta tehdään tällä hetkellä Lahdenkadun itäpuolella Syväraumassa. Siellä putkisto on rakennettu 1950-1970 -luvuilla.

Listaa riittää pitkästi

Vastaavia puolen vuosisadan ikään ehtineitä, laajoja raumalaisalueita odottaa saneerauslistalla heti Syvärauman perässä – ja vieressä.

– Otan alueella aloitetaan ensi vuonna, ja alustava arvio sen valmistumisesta on vuonna 2027, Vastamäki sanoo.

Kantakaupunkia halkovan rautatien pohjoispuolella pysytään todennäköisesti vuosikymmenen loppuun saakka, ennen kuin työt siirtyvät radan eteläpuolelle.

– Kourujärvi on varmaankin alue, johon katsee pitää kääntää seuraavaksi.

Loutti listaa lisäksi 80-luvulla rakennetun Kappelinluhdan sekä Uotilan Nikulanmäen alueen.

– Se on haastava alue, joka on rakennettu 70-luvulla.

"Tulemme toimeen"

Lähivuosina verkoston saneerausraha saattaa olla tämän tiukemmassa kuin nyt, sillä vesilaitoksella on edessä remontti ja modernisointi. Sen yleisuunnittelu on alkamassa ja töitä saatetaan aloittaa jo ensi vuonna.

Vastamäki ei näe tilannetta hälyttävänä, vaikka rahat otetaan samasta kukkarosta. Hän sanoo, että että painopisteet katsotaan vuositasolla.

Kun kaikki tekijät huomioidaan, millainen on vesijohtoverkoston yleistilanne Raumalla?

– Tulemme toimeen, Vastamäki sanoo.

– Mutta valppaana pitää olla, Loutti lisää.

Kuntien vesilukuja 2021

Rauman Vesi: laskuttamattoman veden osuus 13%, ennakoimattomia putkirikkoja laskennallisesti 0,05 kappaletta kilometrillä vuodessa, verkoston laskennallinen uusiutumisaika 280 vuotta

Eurajoen vesihuoltolaitos: 11%, 0,04 kpl, 187 vuotta

Euran kunnan vh-laitos: 16%, 0,05 kpl, 1264 vuotta

Laitilan kaupungin vh-laitos: 5%, 0,01 kpl, 670 vuotta

Pyhärannan kunnan vh-laitos: 33%, 0,01 kpl, 14 289 vuotta (todennäköinen virhe tilastossa)

Säkylän kunnan vh-laitos: 13%, 0,04 kpl, 265 vuotta

U:gin vesi: 4%, 0,02 kpl, 418 vuotta

Lähde: Ympäristöhallinnon vesihuollon tietojärjestelmä

Runkoputki saisi kadut tulvimaan Raumallakin

Päävesijohdon eli suuren runkolinjan hajoaminen sekä siitä aiheutunut ketjureaktio johti Helsingissä kaupunkitulvaan pari viikkoa sitten.

Suuressa kaupungissa hajonnut putkikin oli suuri, ja paineellista vettä pääsi maanpinnalle vauhdilla. Vesimassan vuoksi sortui esimerkiksi katuja.

– Kyllä runkovesiputken rikkoutuminen olisi jonkinlainen katastrofi Raumallakin, Samuli Loutti sanoo.

Helsingissä rikkoutunut putki oli halkaisijaltaan peräti 600 millimetriä.

Raumalla verkostossa on toki 400-500 -millimetrisiäkin siirtolinjoja, mutta keskustassa suurimmat putket ovat noin 200-millisiä. Sellaisestakin ryöppyäisi tunnissa vettä noin 50 000 litraa.

– Katu tulvisi kyllä ja pehmentyisi niin, ettei sinne olisi syytä ängetä autolla.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut