Kuntien välinen vihreän siirtymän kilpailu kiihtyy, kun ne yrittävät houkutella alan investointeja alueelleen. Tällä hetkellä Rauma on tässä kisassa tai ainakin sen yhdessä sarjassa kirkkaasti valtakunnan kärkipaikalla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ylläpitää Suomen vihreistä investoinneista listaa ja siihen perustuvaa karttaa. Siihen on kerätty julkisesti tiedossa olevia niin sanottuna hankeaihioita, eli mukana on niin suunnitteluvaiheessa olevia kuin toteutukseenkin edenneitä hankkeita – ja kaikkea siltä väliltä.
Kun lasketaan yhteen hankkeiden arvioidut investointikoot, nousee Rauma aivan omaan luokkaansa.
Rauma kymppikerhon ainoa
Raumalle leimattujen hankkeiden yhteiskoko on EK:n keräämien tietojen mukaan yli 12 miljardia euroa.
Vähintään miljardin euron hankeaihiot löytyvät tusinasta kunnasta. Raumaa lukuunottamatta mikään muu kunta ei kuitenkaan ylitä kymmenen miljardin rajaa, eikä päääse edes kovin lähelle.
Kakkossijalla on Raahe reilulla kahdeksalla miljardilla, ja esimerkiksi Porissa hankeaihioiden yhteiskoko on noin viisi miljardia euroa.
Lähempi tarkastelu osoittaa, mistä Raumaa mairittelevat luvut johtuvat.
Talousvyöhykkeellä ei ole kuntia
Euromääräisesti Suomen suurimmat vihreät hankkeet ovat talousvyöhykkeelle suunniteltuja avomeren tuulivoimahankkeita.
Kuntien alue ei kuitenkaan jatku talousvyöhykkeelle asti, vaan päättyy aluevesirajaan.
EK:n listauksessa talousvyöhykkeen hankkeet on lokeroitu siihen kuntaan, jonka kohdalle pääosa kunkin hankkeen suunittelualueesta osuu – jos kunnanrajojen ajatellaan jatkuvan suoraan myös talousvyöhykkeen puolelle.
Raumalla on toki meneillään myös esimerkiksi suuria aurinkovoimahankkeita. Niiden kohdalla puhutaan kuitenkin kymmenistä miljoonista euroista, kun merituulivoiman mittakaava on miljardeja.
Alueet reilusti päällekkäisiä
Raumalle lokeroidussa 12 miljoonassa eurossa ovat mukana Eoluksen Wellamo-hanke (noin neljä miljardia) sekä CIP:n (Copenhagen Infrastructure Partners, noin kahdeksan miljardia) kaksi erillistä hankealuetta.
Eoluksella on alueelleen valtioneuvoston myöntämä tutkimuslupa, ja yhtiön mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (yva) julkistetaan marraskuussa. CIP:n tutkimuslupahakemuksesta ei sen sijaan ole tehty vielä päätöstä.
Hankkeiden sijaintikartoista selviää, että alueet sijoittuvat kuitenkin hyvin merkittäviltä osin päällekkäin. Siksi molempien hankkeiden täysimääräinen toteutuminen lienee kyseenalaista, vaikka investointihalukkuutta löytyisi ja luvatkin järjestyisivät.
Isompi investointi kuin OL3
Tanskalainen CIP jätti Rauman edustalle sijoittuvaa merituulivoimahankettaan koskevan tutkimuslupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön heinäkuussa. Hankkeen mittakaavaan nähden se kuitattiin tuolloin melko vähäisellä mediahuomiolla.
Suunnittelualueen pinta-ala on reilut 2 000 neliökilometriä eli enemmän kuin Porin ja Rauman maapinta-ala yhteensä. Esimerkiksi Eoluksen Wellamo-hankkeeseen verrattuna alueen laajuus on kaksinkertainen.
CIP:n tähtäimessä on tuulivoimatuotanto ensi vuosikymmenen alkupuolella.
Yhtiö itse ei ole julkistanut investoinnin kokoluokkaa. EK on arvioinut muiden vastaavien hankkeiden perusteella, että kyse olisi noin kahdeksasta miljardista eurosta.
Summa ylittää reilusti esimerkiksi Olkiluoto 3:n (OL3) lopullisen, Teollisuuden Voiman maksaman hinnan, joka oli runsaat 5,5 miljardia. Ydinvoimalan rakentaneelle toimittajakonsortiolle itselleen hanke tuli tosin maksamaan arvioiden mukaan 9–10 miljardia euroa.
Virallisesti tuulivoiman tutkimuslupaa hakee Suomeen perustettava hankeyhtiö. Moottorina toimiva CIP on hakemuksensa mukaan maailman suurin uusiutuvaan energiaan erikoistunut sijoitusyhtiö, jonka kymmeniä miljardeja kattaviin rahastoihin on investoinut suuri määrä suursijoittajia.
Aiemmin tänä vuonna CIP ilmoitti yli kahden miljardin investointiaikeestaan maatuulivoimaan Suomessa. Investointi on tarkoitus toteuttaa Myrsky Energian kautta.
Juttuun täydennetty kainalojuttu 10.10. klo 8.28.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.