Rauma saa toisenkin Cedercreutzin hevospatsaan: Savilanpuistoon tulee kuvanveistäjän Äidinrakkaus-pronssiveistos

Äidinrakkaus löytyy luonnollisessa koossa Helsingin Varsapuistikosta.

| Päivitetty

Äidinrakkaus löytyy alkuperäisessä koossa Helsingistä. Raumalle tulee veistoksesta pienempi versio. Kuva teoksesta Emil Cedercreutz 1879-1949.

Hevosaiheisista veistoksistaan tunnetun kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) Sirkushevonen saa Raumalla tänä kesänä seuraa toisesta pronssisesta hevosveistoksesta. Äidinrakkaus, joka kuvaa varsaansa imettävää tammaa, sijoitetaan heinäkuussa Savilanpuistoon.

Veistos on pienempi versio Helsingin Kluuvin Varsapuistikossa sijaitsevasta samannimisestä pronssiveistoksesta.

Äidinrakkaus löytyy pienemmässä koossa myös Kangasniemeltä sekä Emil Cedercreutzin museon veistospuistosta Harjavallasta.

Veistos on Raumalle lahjoitus Emil Cedercreutzin säätiöltä, jonka tavoitteena on sijoittaa kuvanveistäjän teoksia suomalaiskaupunkeihin. Lahjoituksella juhlistetaan 50-vuotiasta Rauman taidemuseota.

Raumalla on ennestään kolme Cedercreutzin veistosta, itämaisen sodan muistoreliefi Merikoulun sisäpihalla, Tekkalan puistossa oleva Sirkushevonen sekä Ojankaivaja Kodiksamin koulun pihassa.

Veistoshankkeen priimus motor on taiteilija Lasse Kempas, joka vuosi sitten keväällä kampanjoi Sirkushevosen siirtämistä Savilanpuistoon. Kun hanke ei ottanut tulta alleen, Kempas ryhtyi puuhaamaan puistoon kokonaan uutta veistosta.

– Nyt kun Tekkalan puisto on kunnostettu, Sirkushevostakaan ei ole tarvetta siirtää sieltä, Kempas sanoo.

Hevosia kotipelloilla

Hevoset olivat tuttuja Emil Cedercreutzille jo lapsuudesta, ja hän oli seurannut tammoja varsoineen kotipelloillaan. Cedercreutzin sanotaan pitäneen äitiä ja lasta, emoa poikasineen, maailman lohdullisimpana ja ilahduttavimpana näkynä.

Hevoset olivat kuvanveistäjän suosikkiaihe, ja hän halusi esittää ne todenmukaisesti ja ihaillen. Cedercreutzin ansiot hevosten kuvaajana tunnusti myös kenraali Mannerheimin, jonka kerrotaan sanoneen, että ”Kuka tahansa pystyy veistämään minut, mutta vain Emil Cedercreutz pystyy veistämään hevosen alleni.”

Taiteilija tarjosi Äidinrakkautta-veistostaan Helsingille 1927, ja kaupunginhallitus osti sen tuolloin 95 000 markalla.

Toteutunut veistos erosi kuvanveistäjän alkuperäisestä luonnoksesta. Alun perin tamma seisoi pää pystyssä, mutta toteutuneessa työssä se kääntää turpansa varsaa kohden.

Äidinrakkautta on valmistettu myös fajanssista Arabian tehtailla.

Veistoksen paljastustilaisuus on Raumalla lauantaina 17.7.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut