Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen viettää sunnuntaipäiviään yhtäältä yksityisenä raumalaisena ja toisaalta viranhaltijana. Roolit limittyvät sunnuntaikävelyillä kaupungin keskustassa. Joskus on suunnattava myös luontoon, vaikkapa sienestämään.
Varsinkin syksyn saapuessa ja turistikauden päättyessä tuntuu Rauma silmämääräisesti rauhoittuvan viikonloppuisin, ainakin sunnuntaisin.
Vaan pitäisikö lepopäiväksi länsimaisessa elämänmenossa määritellyn viikonpäivän tarjotakaan sen kummempaa ohjelmaa? Vai pitäisikö sunnuntaisin palautua viikon kuormasta lepäämällä ja olemalla tekemättä oikein mitään?
Kysyimme muutamilta raumalaisilta, miten he viikoittaisia pyhäpäiviään viettävät.
Yrittäjä yrittää tehdä mitä tahansa paitsi töitä
Ensimmäistä haastateltavaa tosin ei voi asuinpaikkansa perusteella raumalaiseksi määritellä, mutta työnsä puolesta kyllä.
Sirke Lehtinen on Vanhassa Raumassa toimivan vaateliike Boutique Cameon yrittäjä. Kuusi päivää viikosta hän viettääkin työn merkeissä enemmän tai vähemmän tiiviisti Raumalla, mutta sitä seitsemättä ei.
– Meillä on Kuivalahdella merenrannalla mökkipaikka, josta olemme tehneet kodin. Se on ihana paikka, ja sunnuntaina en halua lähteä sieltä mihinkään, Lehtinen hymyilee.
Pitkä työmatka on onni: liikkeessä ei tule niin vain vahingossa poikettua.
Sunnuntaipäivät kuluvat puutarhanhoidon ja pihan laittamisen parissa, varsinkin lämpimämpään aikaan vuodesta.
– Nautin sunnuntaisin kaikesta sellaisesta, mikä ei liity yrittäjän työhön. Laitan kotona paikkoja kukkasin kauniiksi ja tykkään leipoa. Kun uusi viikko alkaa, akut on taas ladattu.
"Tapahtumat tuovat tervettä vipinää"
Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi kertoo, että välillä viikonloputkin menevät työn tai edustustehtävien merkeissä.
Vapaina sunnuntaina hän viettää lapsiperhe-elämää ja suuntaa mielellään lähialueen luontopoluille ja puistoihin.
– Viimeksi olimme Pinkjärvellä koko perheen kanssa. Siellä on sopivan mittaisia reittejä ja hyvät taukopaikat. Koko Satakunnassa puistot ja luontopolut ovat erinomaisessa kunnossa, Leppikorpi sanoo.
Hän on huomannut, että tapahtumat vetävät ihmisiä myös sunnuntaisin. Hän mainitsee esimerkiksi syyskuiset silakkamarkkinat.
– Vaikka muuten tuntuisi, että on aika rauhallista, niin poikkeuksellinen ohjelma vetää väkeä. Matalan kynnyksen tapahtumat tuovat kaupunkikeskustaan tervettä vipinää. Niitä tervehdin ilolla.
Raivosiivousta ja sukulaisvierailuja
Raumalaiset Laura ja Patrik Sandell jututettiin torilla viime sunnuntaina, kun he kiertelivät Suurtoripäivän myyntipisteitä kauppatorilla.
Markkinat kiinnostavat muutenkin, ja pariskunta toivoisi Raumalle esimerkiksi Salon Kurpitsaviikkojen tyyppistä syksyistä tapahtumaa, johon sisältyy monipuolista ohjelmaa.
Sunnuntai on Patrik Sandellille viikon rauhoittumisen päivä, mutta toisaalta silloin tulee tehtyä paljonkin sellaista, mikä arjen kiireessä jää tekemättä.
– Toisinaan minä teen muun muassa raivosiivousta, Laura Sandell nauraa.
Sandelleilla on tapana kyläillä sunnuntaisin esimerkiksi vanhempien ja isovanhempien luona.
– Patrikin vanhempien luo olemme nytkin täältä lähdössä.
Laura Sandell mainitsee, että elävää ohjelmaa, kuten live-musiikkia, voisi tuoda torille nykyistä enemmän, ja juuri sunnuntaina ihmiset ehtinevät parhaiten mukaan.
Myös lapsille ja nuorille olisi tärkeää tarjota runsaammin järkevää puuhaa myös sunnuntaisin, Sandellit näkevät.
Työrooli väkisinkin läsnä kaupungilla kävellessä
Yhdeksi haastateltavaksi tähän juttuun valikoitui Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen.
Hän vastasi kysymykseen sunnuntaipäivän vietosta kahdesta näkökulmasta: yhtäältä yksityisenä raumalaisena ihmisenä, toisaalta viranhaltijana, jonka työnkuvaan kuuluu osaltaan keskustan elävöittäminen.
Sunnuntaisin nämä näkökulmat tosin myös limittyvät toisiinsa.
– Pyrin kyllä välttämään työntekoa sunnuntaisin, mutta tällaisessa roolissa töitä tulee tehtyä jo pelkästään sillä, että katselee tätä meidän kaunista kaupunkia tuolla kulkiessaan, Saarinen naurahtaa.
Lehdet lukuun ja kävelylle merenrantaan
Kuljeskelu pitkin kaupunkia kuuluukin Saarisen sunnuntaipäiviin olennaisesti kävelylenkkien muodossa.
Lenkille ei kuitenkaan lähdetä ihan niin vain.
– Sunnuntaiaamut on pyhitetty sille, että nautin hitaan aamiaisen ja otan lehdet lukuun ihan rauhassa, Saarinen painottaa.
Kotoa Vanhasta Raumasta käsin kävelylenkkejä on kätevä tehdä kaupungin alueella. Usein Saarisen tulee lähdettyä myös metsään, sillä sienestys on yksi hänen intohimoistaan.
– Kaupungissa jos kävelen, niin aika usein lenkki menee sillä tavalla, että Kanalin vartta pitkin päädytään Poroholman kautta merenrantaan. Sinne on vain päästävä.
Hälinä hälvenee, mutta onko se huono asia?
Mitä kaupunkikehitysjohtaja sitten ajattelee – onko Raumalla sunnuntaisin tarpeeksi tekemistä? Tai tarvitseeko ollakaan?
– Itse ajattelen, että sunnuntaipäiviin kuuluu tietynlainen rauhallisuus ja pysähtyminen. Mutta kyllä Rauma antaa myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi taidemuseo on auki, eivätkä kaikki kaupunkilaiset ole siellä välttämättä käyneet. Ja jos tapahtumia haluaa, siihen kannattaa käyttää kaupungin nettisivuilta löytyvää tapahtumalistausta. Niin teen usein itsekin, Saarinen sanoo.
Joutenoloa ja vaikkapa kirjojen lukemista sunnuntaisin Saarinen suosittelee jokaiselle. Sitä voi harrastaa vaikkapa kahviloissa.
– Raumalla on mahdollista viettää sellaisiakin päiviä kaupungissa, ettei ole jatkuvasti hirveä hälinä ja hässäkkä päällä. Ehkä se on meidän kokoisessa kaupungissa parasta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.