Sari Pettersson on sekä tapahtumayrittäjä että Rauman kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Päättäjän roolilla ei ole hänen mukaansa mitään tekemistä sen kanssa, että hänen yrityksensä sai sopimuksen kaupungin kanssa tonttumaan tuottamisesta korjausrakentamiskeskus Tammelan pihalle.
Rauma päätti ostaa suositun Tammelan tonttumaan tuotannon ulkopuolisesta yritykseltä tänä vuonna. Sopimuksen sai raumalainen tapahtumatoimisto Luanista Oy. Luanista Oy:n toinen osakas on kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu Sari Pettersson (kok.). Hankinta tehtiin ilman kilpailutusta eli suorahankintana, ja sopimus maksaa kaupungille 16 650 euroa.
Päätös poiki sanomalehti Länsi-Suomen Tekstaritalikkoon useita eri palautteita.
Niissä muun muassa epäiltiin, että sopimus on syntynyt niin sanotusti suhteilla, koska kyse oli kilpailuttamatta sovitusta urakasta.
”Rauman kaupunginhallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Sari Pettersson Luonista Oy:stä tekee suorahankintakauppaa Rauman kaupungin kanssa!”Hävetkää! (LS Tekstaritalikko 7.10.)
"Pitää olla tarkkana"
Sari Pettersson on tietoinen palautteista, pitää niitä aiheettomina ja toteaa, että kurjalta tuntuu.
– Tämä johtuu varmaan siitä, että olen päättävässä asemassa kaupungilla. Jos on yrittäjä ja kaupungin päättäjä, eivät ne sulje toisiaan pois. En todellakaan halua jotain hyvä veli -verkostoa vaan olla esillä oman osaamiseni kautta.
– Totta kai täytyy olla tarkkana, olen esimerkiksi jäävännyt itseni Pitsikaupungin jouluun liittyvästä päätöksenteosta. En voi olla päättämässä asioista, joista minä itse hyödyn.
Lisäksi Pettersson huomauttaa, ettei Luanista ole vain hänen yhtiönsä vaan toisena osakkaana on Tuija Kankkio.
”Tonttumaan teko annettiin parhailla suhteilla, ei taidolla ollut asian kanssa mitään tekemistä. Näin päättäjä pääsi helpoimmalla. Mikäli asiat hoidetaan näin, ne voi myös kyseenalaistaa.”Kyllä Raumalla osataan (LS Tekstaritalikko 7.10)
Laskut juoksevat yhtiön läpi
Suurin osa tonttumaan 16 650 euron budjetista on Petterssonin mukaan läpilaskutuskuluja.
Se tarkoittaa, että kaikki Tonttumaan kulut juoksevat Luanista Oy:n kautta, koska yhtiöllä on tapahtumasta kokonaisvastuu. Ennen tuo taho oli Rauman kaupunki.
– Onhan se iso summa, jos se tulisi vain minulle. Itselle tästä jää kuitenkin ihan normaali tuntitaksa. Monet ovat olleet sitä mieltä, että ihan liian halpa hinta, Pettersson sanoo.
"Röyhkeys huipussaan. Kaupunki antaa urakan ilman kilpailutusta kaupunginhallituksen jäsenen firmalle. Nyt olisi tilausta ulkopuoliselle tutkinnalle."(LS Tekstaritalikko 8.10.)
Pettersson kertoo, että yhtiöllä on kumppaneinaan monta eri tahoa, jotka tuottavat osansa tapahtumasta.
OKL huolehtii joulupukin työhuoneesta ja nuorten työpaja vastaa käytännön joulukoristelusta. Joulukoristeiden vaihtotorilla on oma vetäjänsä, samoin glögikahvilalla ja askartelupajalla.
– Halusimme tehdä tämän sydämen palosta. Aika heikoissa kantimissa ollaan, jos luullaan, että ottaisin vain helpot rahat pois. Ei se niin mene.
Pitsikaupungin joululla pulaa tekijöistä, yrityksiä etsitty alkuvuodesta saakka
Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen on kaupungilla henkilö, joka teki viranhaltijapäätöksen sopimuksesta Luanista Oy:n kanssa.
Saiko Luanista Oy sopimuksen suhteiden kautta?
– Näinhän siinä ei ole käynyt. Kaikki on tehty by the book (suom. sääntöjen mukaan), Saarinen aloittaa.
– Tarvitsimme yrityksen, jolla on kokemusta tonttumaan kaltaisesta tuotannosta ja joka voi ottaa sen hoitaakseen avaimet käteen -periaatteella. Vain yksi ilmoittautui, kun toimijoita haettiin, hän jatkaa.
Kyse oli Luanista Oy:stä, joka oli mukana tonttumaassa jo viime vuonna, jolloin tuotanto oli vielä kaupungin itse vetämää. Yhtiön osakkaat vetivät tuolloin tonttumaassa tonttupolkukierroksista.
Kaupungin hankintaohjeistuksen mukaan alle 15 000 euron hankinnat voidaan tehdä suorahankintana.
Samoin suorahankinnan voi tehdä kansalliseen kynnysarvoon eli alle 60 000 euroon asti, kun hankinta on perusteltu kaupungin hankintaohjeen mukaisesti ja suorahankinnalle on toimialajohtajan lupa.
Tonttumaan tapauksessa suorahankinta saatettiin siis tehdä. Saarisen mukaan oli todennäköistä, että kilpailutuksessa tarjouksia tulisi vain yksi.
– Olemme etsineet alkuvuodesta saakka yrityksiä, jotka olisivat nostaneet käden pystyyn, että haluavat olla Pitsikaupungin joulussa mukana. Ei ole löytynyt sellaisia toimijoita. Saatavissa oli vain yksi toimija.
Saarisen mukaan tekijöiden puute on laajemminkin joulukaupunkihankkeen ongelmana. Halukkaita tekijöitä on etsitty järjestämällä infotilaisuuksia, työpajoja ja palautekyselyitä. Tulokset ovat olleet laihanlaisia.
– Missä ne tapahtumatuotannon toimijat ovat? Miksi ne eivät tule? Saarinen kysyy.
Pitsikaupungin joulun ideana on Saarisen mukaan se, että kaupunki on ostanut brändin ja konseptin ja sitä voivat kaikki muutkin hyödyntää.
– Ajatus oli, että annetaan mahdollisuus ja aktivoidaan kaupunkilaisia ja yrityksiä lähtemään tekemään sillä myös rahaa ja myymään tuotteita. Tarkoitus ei ole se, että kaupunki pistää verorahoja ja järjestää kaiken. Tähän tarvitaan koko kylä.
– Jos joku nyt innostuu niin äkkiä yhteyttä, koska ensi vuoden jouluun kaikki on vielä auki. Mielellään otetaan lisää toimijoita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.