Rauman Freinetkoulussa kuudetta luokkaa käyvä Emilia Valtonen, 12, aikoo ottaa koronarokotteen. Pienempänä hän poti piikkikammoa, mutta rokotetutkimukseen osallistuessa pelot hälvenivät, ja punkkirokotteetkin on tullut otettua. ”Perheenä olemme varmaan rokotemyönteisimmästä päästä”, sanoo äiti Helena Valtonen. Kuva: Juha Sinisalo
Raumalaiselle Emilia Valtoselle, 12, oli pitkään päivänselvää, että koronarokote otetaan, kunhan sellainen saadaan kehitettyä. Kun rokotukset saatiin alkuvuodesta käyntiin, alkoi kuulua uutisia vakavistakin sivuoireista. Siinä kohdassa ehti hieman mietityttää: kannattaakohan sittenkään?
– Mutta aika pian kävi selväksi, että ihmisiä kuolee enemmän, jos rokotteita ei oteta. Silloin päätin, että kyllä se kannattaa. Siinä on enemmän hyvää kuin huonoa, Emilia toteaa Länsi-Suomen haastattelussa.
Epätieteellinen LS-kysely: liki kolmannes ei ota
Asia on ajankohtainen, sillä riskiryhmiin kuulumattomien 12–15-vuotiaiden rokottaminen alkaa Rauman kouluissa ensi viikolla.
Länsi-Suomi selvitti verkkokyselyllä, millaisia keskusteluita ja pohdintoja aiheen tiimoilta on perheissä käyty. Emilia Valtonen oli yksi yli sadasta vastaajasta. Hän täytti kyselyn yhdessä äitinsä Helena Valtosen kanssa.
Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia ilmoitti, että perheen 12–15-vuotias lapsi aikoo ottaa koronarokotuksen. 31 prosenttia puolestaan kertoi, että lapsi ei rokotetta saa.
Kyselyn tuloksista sinänsä ei voi tehdä vakavasti otettavia johtopäätöksiä, sillä siihen oli mahdollista vastata täysin anonyymisti. Vastauksia pystyi halutessaan luomaan useita.
Joitakin osia vastauksista on kuitenkin siteerattu alla. Juttu jatkuu laatikon jälkeen.
LS-kyselyn kertomaa: näin kodeissa on pohdittu koronarokotetta
Rokotteen puolesta
Epävarmaa
Rokotetta vastaan
Miten tulkita epäselviä tilanteita?
Tiedottaessaan nuorten koronarokotuksista Rauman kaupungin terveyspalvelut on painottanut, että nuori itse saa päättää, ottaako rokotteen, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo hänet kykeneväksi siihen.
Jos nuori ei kykene tai ole halukas päätöstä tekemään, tarvitaan kummankin huoltajan suostumus.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Maritta Falin?
– Tämä nousee ihan Suomen laista, että alaikäinen voi itse päättää omasta terveydenhuollostaan, jos ammattilainen katsoo, että hän siihen pystyy. Varsinaista ikärajaa ei laissa ole asialle määritelty, Falin valottaa.
Asia tuntuu terveydenhuollon ammattilaisistakin välillä monimutkaiselta, Falin myöntää.
– Olemme itsekin pähkäilleet tilannetta, jossa vanhemmat haluavat, että lapsi rokotetaan, ja lapsi itse panee vastaan. Mikä on silloin oikea toimintatapa?
Falinin mukaan lapsen kykyä päättää itse hoidostaan arvioidaan keskustelemalla lapsen kanssa. Samalla arvioidaan lapsen kykyä ymmärtää kuulemansa ja hänen reaktioitaan.
– Arvio perustuu tätä kautta saatuun vaikutelmaan.
Juttu jatkuu laatikon jälkeen.
Rokotuksissa edetään luokittain
12–15-vuotiaiden ei-riskiryhmäläisten koronarokotukset aloitetaan Rauman kouluissa maanantaina.
Rokotuksissa edetään luokittain.
Se, miten rokotukset käytännössä järjestetään, riippuu hieman koulusta, kertoo osastonhoitaja Maritta Falin.
– Yksi tapa toimia on varata liikuntasali tähän käyttöön, ja useampi terveydenhoitajapari olisi siellä sitten antamassa rokotuksia, vähän samaan tapaan kuin Kauppiksen rokotustilaisuuksissa, Falin sanoo.
Valmisteluja tehdään koko ajan, ja käytännön asioista nuoria ja heidän vanhempiaan tiedotetaan Wilman kautta.
Piikkikammo pyritään ottamaan huomioon
Henkilökohtaisesti Falin toteaa olevansa taipuvainen ajattelemaan, että vanhempien tahtoa tulisi noudattaa.
– He ajattelevat lapsensa parasta. Lapsi ei välttämättä pysty sitä ymmärtämään, mitä se tarkoittaa, jos jää vaille rokotusta.
Terveyspalvelut pyrkii järjestämään asian kaikille mahdollisimman sujuvalla tavalla. Jos lapsella on esimerkiksi paha piikkikammo, jonka takia vanhemman olisi hyvä olla mukana rokotuksessa, voi asiasta olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon.
Vanhempien ajatukset vaikuttavat varmasti
Emilia Valtonen arvelee, että monen lapsen ajatuksiin vaikuttaa se, mitä vanhemmat asioista kotona ajattelevat.
– Esimerkiksi maskijutuista luokkakaverit ovat olleet samaa mieltä kuin vanhemmatkin.
Entä Valtosten perhe? Miten rokotuksista on heidän kotonaan keskusteltu, tai mistä Emilia on tietoa saanut?
– Jonkun verran on kotona puhuttu, mutta ei nyt mitään suuria keskusteluja. Välillä kuulen äitiltä uutisia ja välillä luen niitä itse puhelimesta, Emilia kuvailee.
Isä ja äiti ovat kumpikin saaneet rokotteen ensimmäisen annoksen. ”Iskä” joutui asiaa hetken miettimään, Emilia kertoo. Äiti taas oli heti valmis.
– Olin odottanut sitä jo aika kauan ja varasin ajan heti, kun se oli mahdollista. Uskon ja toivon, että rokote suojaa ainakin siltä, ettei tauti tulisi kovin vakavassa muodossa, Helena Valtonen sanoo.
”Sillä suojellaan terveyttä ja elämää”
Vaikka lapset ovatkin monenlaisille vaikutuksille alttiita, ei heidän ymmärrystään ja näkemyksiään tulisi kuitenkaan väheksyä.
Kotona keskusteleminen on todella tärkeää, näkee Maritta Falin.
– Toivon todella, että vanhemmat jaksaisivat keskustella lastensa kanssa ja puhua tästä asiasta. Siitä, mikä merkitys rokotteen ottamisella on.
– Kyllä sillä suojellaan terveyttä ja elämää, Falin sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.