Raumalainen kiinteistönvälittäjä Linda Leino ei ole vielä omalla urallaan kohdannut kaupanperumista, joka olisi johtanut käräjille asti. Yleensä asioista saadaan sovittua. HS:ssa kuvatun naisen tapauksessa vaatimuksista luopuminen ja käsirahan palauttaminen omaisille naisen kuoltua oli Leinon mukaan ainoa oikea ratkaisu.
Poikkeuksellinen kiinteistökauppakohu on puhuttanut julkisuudessa, kun Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona 34-vuotiaan naisen ja tämän puolison epäonnisista asuntokaupoista.
Pääkaupunkiseudulla asunut ja muuttoa suunnitellut nainen oli kuollut yllättäen kesken asuntokauppojen. Pienestä omakotitalosta oli jo maksettu käsiraha ja tehty kuntokartoitus, kun nainen menehtyi sairaskohtaukseen.
Vielä keskiviikkona HS:n kertoessa asiasta kaupoissa välittäjänä toiminut Kiinteistömaailma kertoi, ettei käsirahaa ollut palautettu, vaikka talo oli sittemmin myyty jo korkeammalla kauppahinnalla eteenpäin.
Torstaina HS:n verkkouutisessa kerrottiin kuitenkin, että Kiinteistömaailma oli saanut myyjältä ilmoituksen, jonka mukaan käsiraha palautetaan naisen omaisille eikä heiltä vaadita sopimussakkoja tai muita vahingonkorvauksia.
Kysyimme raumalaiselta kiinteistönvälittäjä Linda Leinolta, millaisia reunaehtoja kiinteistökauppojen purkamiseen tai ostotarjouksesta vetäytymiseen liittyy.
Eettisesti ainoa oikea ratkaisu
Leino työskentelee Satakunnan alueella toimivan Haave LKV:n toimitusjohtajana, ja hän on suorittanut alan korkeimman eli ylemmän kiinteistönvälittäjän YKV-tutkinnon.
Leino kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Sen verran hän kuitenkin HS:ssä kuvattua tapausta sivuaa, että hänen mielestään käsirahan palauttaminen ja vaatimuksista vetäytyminen oli eettisesti ainoa oikea ratkaisu.
– Näkisin, että kuolema on force majeure -tapaus. Kiinteistönvälittäjällä on tietyt eettiset säännöt, ja lisäksi on olemassa hyvä välitystapa, joka on eräänlainen kiinteistönvälittäjän raamattu, Leino sanoo.
Sopimussakko on erittäin sitova
Yleisesti ottaen tarjouksista vetäytymisiä tulee kiinteistönvälittäjän arjessa eteen suhteellisen harvoin, mutta tulee kuitenkin.
– Jonkin verran näitä tapauksia on. Saattaa jostain syystä tullakin katumusta, että ei halutakaan ostaa kohdetta, tai sitten joitakin elämäntilanteen muutoksia, Leino kuvailee.
Tärkeää on Leinon mukaan erotella, millaista asuntokauppaa ollaan tekemässä.
Suomessa voi tehdä osakekauppaa, vuokraoikeuden kauppaa ja kiinteistökauppaa.
Osakekauppaa on esimerkiksi rivitalo- tai kerrostaloasunnon ostaminen, vuokraoikeuden kauppaa taas vuokratontilla olevan omakotitalon ostaminen. Kun kyse on omalla tontilla olevasta omakotitalosta, puhutaan kiinteistökaupasta.
– Osake- ja vuokraoikeuden kaupassa kun tehdään ostotarjous, tarjoukseen kirjataan hyvinkin sitova sopimussakko. Ostaja on sen velvollinen korvaamaan, jos hän jostain syystä vetäytyy tarjouksestaan, Leino sanoo.
Sakon suuruus on lähtökohtaisesti neljästä kymmeneen prosenttia tarjouksessa sovitusta kauppahinnasta.
Vasta vahvistettu sopimus sitoo
Kun kyse on kiinteistökaupasta, asia on monimutkaisempi.
– Jotta ostotarjous olisi juridisesti täysin sitova, pitäisi myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan olla yhtä aikaa läsnä. Kun kaupanvahvistaja vahvistaa tarjouksen, puhutaan esisopimuksesta. Silloin syntyy samanlainen sopimussakko, Leino valottaa.
Jos taas kaupanvahvistajaa ei ole prosessissa mukana, tilanne on toinen.
– Silloin ostaja voi periaatteessa kadota kuin tuhka tuuleen. Mutta jos myyjä on tehnyt joitakin toimenpiteitä kaupan edistämiseksi, siitä syntyneitä tosiasiallisia kuluja voidaan ostajaehdokkaalta tällöin periä.
Pahimmillaan mennään oikeuteen asti
Oma lukunsa on tilanne, jossa kauppa halutaan purkaa sen jälkeen, kun se on jo tehty.
– Se on sitten jo huomattavasti harvinaisempaa ja monimutkaisempaa. Kohteessa on ehkä ilmennyt jotain reklamoitavaa tai muuta vastaavaa. Tällöin molemmilla osapuolilla on yleensä jo juristit mukana, Leino sanoo.
Pahimmillaan tilanne voi kärjistyä siihen, että joudutaan menemään oikeuteen asti. Tällaista tilannetta Leino ei omalla urallaan ole vielä kohdannut.
– Yleensä asiasta on saatu sovittua muun virhevastuun piirissä esimerkiksi jollakin rahallisella korvauksella.
"Aina ikäviä ja hankalia tilanteita"
Kaiken kaikkiaan voi todeta, ettei kaupoista vetäytyminen ole kenenkään kannalta erityisen mukavaa.
– Ne ovat aina ikäviä ja hankalia tilanteita ihan kaikille osallisille, varsinkin jos vetäydytään sellaisesta syystä, jota ei ole kirjattu ostotarjoukseen, Leino toteaa.
Ostotarjousta ei tulisi milloinkaan tehdä kepein perustein.
– Ostajan täytyy tiedostaa, että vuokraoikeuden kaupassa ja osakekaupassa se on erittäin sitova dokumentti, jossa on määritelty sanktioita. Ne tulevat maksettavaksi, jos ostaja tulee katumapäälle.
Harkintaa tulee toki näissä tilanteissa käyttää myös kiinteistönvälittäjän sekä myyjätahon, Leino sanoo.
– Isoista asioista on kuitenkin aina kyse.
Muista nämä ennen kiinteistökauppaa
Tarkista lainhuuto- ja rasitustodistus. Pyydä todistuksia myyjältä, tai osta otteet ja todistukset Maanmittauslaitokselta. Todistusten tulee olla mahdollisimman uusia.
Tutustu myyntikohteeseen, selvitä sen rajat ja mahdollisen rakennuksen kunto.
Rakennusluvista, -oikeudesta ja kaavoituksesta saat lisätietoa kunnan rakennusvalvonnasta.
Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä saat tiedon toteutuneiden kiinteistökauppojen hinnoista. Voit halutessasi vertailla niitä kiinteistöön, jota olet ostamassa. Tietoja yksittäisistä kiinteistökaupoista saat Maanmittauslaitokselta.
Lähde: Maanmittauslaitos
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.