Näille perustuksille nousee jutussa haastatellun Riku Salmisen perheen omakotitalo. Vanhan ryhmäperhepäiväkodin tontilta on purettu kaikki vanhat rakennukset yhtä lukuun ottamatta. Rakennustarkastaja Timo Heinilän mukaan tämäntyyppiset rakentamisratkaisut saattavat olla yleistymään päin. Kuva: Juha Sinisalo
"Onhan se ehkä kovempi työ kuin 'paljaalle tontille' tekeminen. Mutta itselleen kun tekee, niin kaikki on niin sanotusti kotiin päin", tokaisee Riku Salminen. Raumalainen Salminen osti heinäkuussa kaupungilta huutokaupalla vanhan ryhmäperhepäiväkoti Pikku Myyn Uotilasta. Salmisen mainitsemaa kovempaa työtä on aiheuttanut vanhojen rakennusten purkaminen tontilta, jolle Salminen halusi rakentaa oman talon.
– Se oli ihan omakotitalotyyppinen ja olikin ymmärtääkseni viimeiset vuodet vuokralla omakotitalona. Sitten tapahtui vesivahinko, jonka takia vuokralaiset lähtivät ja lopulta kaupunki myi sen purkukuntoisena, Salminen sanoo.
Kesä, syksy ja alkutalvi kuluivatkin purkupuuhissa isän ja hyvän ystävän kanssa. Nyt tontilla on pohjatyöt tehty ja perustukset valmiina odottamassa ensi viikolla saapuvaa talopakettia. Valmiiseen taloon muuttavat Salmisen lisäksi avopuoliso ja tämän lapsi.
Vastaavia projekteja vireillä jonkin verran
Vastaavanlaisia projekteja, joissa puretaan vanhaa ja asumatonta uuden asutuksen tieltä, on Raumalla viritelty viime vuosina jonkin verran, sanoo kaupungin rakennustarkastaja Timo Heinilä.
Hän näkee, että tämäntyyppinen rakentaminen voi jopa lisääntyä jatkossa.
– Kun nähdään selvästi, että asumatonta rakennusta ei pysty korjaamaan tai siihen ei ole voimavaroja, tehdään tontille uusi tilalle. Kaupunkirakenteen tiivistyessä tähän sopivia paikkoja löytyy sieltä sun täältä, Heinilä toteaa.
Uusi elämä vaatii usein uuden toimijan
Tällä tavoin asumattomiksi jääneiden talojen kohtalo yleensä parhaiten Heinilän mukaan ratkeaakin. Entinen asukas tai rakentaja harvoin enää tarttuu toimeen, vaan usein ratkaisu löytyy uudesta omistajasta.
– Oman kokemukseni mukaan on aika epätodennäköistä, että asumattoman talon omistaja enää lähtisi mitään talolle tekemään. Joskus aikanaan on tullut joku syy, miksi talo on jäänyt tyhjäksi, eikä sitä sitten enää koeta sen arvoiseksi.
– Monesti talon tai tontin uusi elämä on jonkun uuden toimijan ansiota, Heinilä toteaa.
Syitä talojen autioitumiseen on monenlaisia
Miksi aikanaan asutut talot sitten jäävät tyhjilleen tai miksi uuden kodin rakentaminen jää kesken?
Rakennustarkastaja Timo Heinilän mukaan mitään yhtä selittävää syytä ei voi nimetä, vaan taustalta voi löytyä jos jonkinlaisia tekijöitä.
Keskeneräisissä rakennusprojekteissa syy saattaa olla taloudellinen: rahat ovat yksinkertaisesti loppuneet kesken.
– Jos ei ole taloudellisia resursseja, on vaikea saada urakkaa eteenpäin, Heinilä toteaa.
Tyhjiksi jääneissä taloissa taustalta voi löytyä vaikkapa avioero tai kuolinpesän jääminen hoitamatta.
– Elämässä sattuu kaikenlaista, ja siinä kohtaa rakentaminen tai talon ylläpitäminen voi yhtäkkiä kadota kuvasta.
Uhkasakkoihin ei ole ollut tarvetta turvautua
Ei autioituneita taloja kuitenkaan kaupungissa niin vain esiin pompsahtele. Heinilän mukaan rakennusvalvontaan tulee ilmoituksia asumattomista kiinteistöistä ehkä pari vuodessa.
– Monesti kyse on siitä, että naapurustossa ollaan huolissaan turvallisuudesta, jos esimerkiksi lapset pääsevät kulkemaan tyhjiin taloihin.
Tällöin rakennusvalvonta pyrkii selvittämään, kuka kiinteistön omistaa ja ottaa omistajaan yhteyttä.
– Ilmoitamme, että vähintäänkin ovet pitäisi panna säppiin ensi tilassa, jotta kiinteistö on turvallinen. Usein kyseessä on vanha kiinteistö, joka on jostain syystä jäänyt silleen. Jos ne hoidetaan turvallisiksi, ei niihin yleensä puututa sen enempää, Heinilä kertoo.
Suurempia toimenpiteitä edellytetään, mikäli rakennuksen koetaan selkeästi rumentavan ympäristöä tai olevan ympäristölle vaaraksi.
Nämäkin prosessit etenevät Heinilän mukaan kuitenkin yleensä riittävällä patistelulla.
Keinoasteikon rankemmasta päästä löytyy ympäristölautakunnan langettama uhkasakko, mutta sellaiseen ei ole Raumalla jouduttu turvautumaan vuosiin.
Myös rakennusvaihe voi jäädä kesken
Oma ilmiönsä ovat kesken jääneet talonrakennusprojektit. Näitä tulee Heinilän mukaan Raumalla vastaan harvoin, ja niihin pyritään myös puuttumaan hanakammin.
Kyse on uudehkoista hankkeista, joihin on myönnetty rakennuslupa kymmenen vuoden sisällä.
– Pyrimme selvittämään, miksi rakennustyö on jäänyt kesken ja sovittelemaan asiaa. Joskus tällaisia kesken jääneitä taloja on näkyvilläkin paikoilla, Heinilä toteaa.
Kaikissa asumattomien talojen tai kesken jääneiden rakennusurakoiden selvityksissä rakennusvalvonnan toiminnan taustalla on maankäyttö- ja rakennuslaki.
– Lähtökohta on se, että kiinteistön omistaja on talostaan vastuussa ja se täytyy pitää kunnossa.
Omakotitalon lopputarkastus voi puserruksen jälkeen jäädä roikkumaan
Rauman kaupungin rakennustarkastaja Timo Heinilä nostaa haastattelussa esiin myös rakentamiseen liittyvän ilmiön, joka on rakennushankkeissa yleistä.
Rakennusluvan alaisissa rakennusprojekteissa, kuten omakotitalon rakentamisessa, kaksi viimeistä vaihetta ovat käyttöönottotarkastus sekä loppukatselmus. Jälkimmäinen jää silloin tällöin rakentajilta tekemättä Raumalla, Heinilä kertoo.
Käyttöönottotarkastuksen jälkeen taloon saa muuttaa asumaan. Loppukatselmus tehdään sitten, kun tontilla on kaikki valmista pihaa ja talousrakennuksia myöten.
– Rakentamisurakka on rakentajalle usein eräänlainen puserrus, jonka jälkeen voimavarat ovat hetken loppu. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen lopputarkastus voi jäädä roikkumaan eikä sitä tule tilattua, Heinilä kuvailee.
Asiaan saatetaan havahtua joskus vasta siinä vaiheessa, kun talo myydään eteenpäin.
– Omakotitalon rakennuslupa on voimassa viisi vuotta, ja siihen voi hakea jatkoaikaa. Näihin roikkumaan jääneisiin tulisi hakea jatkoaikaa, tai jos kaikki on valmista, rakennusvalvonta käy katsomassa, onko kaikki kunnossa.
Vastaavan työnjohtajan kanssa on Heinilän mukaan hyvä käydä keskeneräinen projekti läpi ja ottaa sen jälkeen yhteyttä rakennusvalvontaan.
– Näitä tapauksia tulee vuositasolla jonkin verran.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.