Poikkeusvuosi ei ole tuonut Rauman kaupungin omistamalle energiayhtiölle ennätysvoittoja jaettavaksi esimerkiksi sähkön alennushintana kaupunkilaisille. Sen estävät pitkälti myös juridiset ja käytännön syyt.
Kymmenkertaistunut sähkön hinta, pörssisähkön pakottama vuorokausirytmi, alueellinen eriarvoisuus ja sähköyhtiöiden voitot.
Talven kynnyksellä teemat tuskastuttavat tiukassa tilanteessa olevia kotitalouksia ja yrityksiä jopa enemmän kuin syksyllä.
Kunnallisiin sähköyhtiöihin kohdistuu valtava paine paikallisen hinnoittelun laskemiseksi, ja muutamat ovatkin jo päättäneet tarjota oman alueensa asiakkaille edullisempaa sähköä kuin muille.
Ei omaa myyntiä
Huuto on kova myös Rauman Energian (REO) suuntaan.
Raumalaisyhtiön tilanne on kuitenkin tässä suhteessa kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Yhtiöllä ei ole omaa sähkönmyyntiä suoraan asiakkaille, vaan REO on osakkaana kolmen muun kunnallisen energiayhtiön kanssa muodostamassaan Omavoimassa. Sama tilanne on Vakka-Suomen Voimalla (VSV).
Kuvio lienee raumalaisille tuttu, mutta kaupungin energiayhtiön oman sähkön kohtalo ja yhtiöiden hinnoittelulogiikka ei.
Ei alennusta osakkailta
REOlla on sähköntuotantolaitoksissa tuotanto-osuuksia eri puolilla Suomea.
Yhtiön oma tuotanto ei kuitenkaan mene automaattisesti Omavoiman myytäväksi. Sen sijaan kohde voi olla mikä tahansa, kunhan hinta on niin sanottu spot- eli markkinahinta.
– Tällä hetkellä REO myy tuotantoaan Omavoimalle, mutta juurikin markkinahintaan, kertoo REOn toimitusjohtaja Marko Haapala.
Myyntiyhtiö ei siis saa osakkailtaan mitään hintahelpotusta. Se joutuu ostamaan kaiken muunkin myymänsä sähkön markkinahinnalla.
Rahan tulisi liikkua
Rauman Energia omistaa Omavoimasta 30 prosenttia. Osakassopimus rajoittaa osakkaiden mahdollisuuksia niin sanotusti omaan peliin.
Mikäli REO haluaisi, että myyntiyhtiö alentaa Raumalle myytävän sähkön hintaa, pitäisi siihen saada suostumus muilta osakkailta. Samalla tulisi keskusteluun vaatimus siitä, miten Omavoimalle ja sen osakkaille aiheutuva taloudellinen menetys kompensoidaan.
Käytännössä yhtiöiden välillä siis siirtyisi rahaa suoraan tai epäsuorasti. Jälkimmäisessä tapauksessa REO myisi omia tuotanto-osuuksiaan Omavoimalle merkittävästi markkinahintaa edullisemmin.
REO siis menettäisi tulojaan ja joutuisi maksamaan myyntiyhtiölle yhtä paljon kuin se haluaisi laskea raumalaisten sähkön hintaa – jos muut osakkaat ylipäätään suostuisivat järjestelyyn.
Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala
Kilpailla ei saa
Entä sitten suoramyynti? Voisiko REO aloittaa sähkönmyynnin uudelleen itse ja tarjota edullisia sopimuksia vain raumalaisille?
Myyntiorganisaatiota ei yhtiöllä enää ole, mutta sellaisen voisi luonnollisesti kasata uudelleen. Tässäkin tulpaksi tulisi kuitenkin myyntiyhtiö ja sen osakassopimus.
– Se estää kilpailevan toiminnan Omavoiman kanssa, Haapala kertoo.
Hän huomauttaa, että REO omistaa myyntiyhtiöstä alle 30 prosenttia.
"Ensin pitäisi olla voittoa"
Rauman kaupunki omistaa REOn sataprosenttisesti. Siksi juuri kaupunki voisi ainakin teoriassa avata yhden oven helpottaakseen raumalaisten sähköahdikoa.
– Jos ylijäämää jäisi, niin sehän jää yhtiöön ja sen käyttö on omistajan päätettävissä, Haapala toteaa.
Kaupunki voisi tehdä siis päätöksen nostaa osinkoja, maksaa niistä verot ja jakaa rahat tavalla tai toisella kaupunkilaisille "sähköavustuksina".
– Edellytys tietenkin on, että sitä rahaa olisi. Ensin pitäisi olla sitä voittoa, ennen kuin on jotain jaetttavaa.
Tässä kohtaa monen raumalaisen karvat noussevat pystyyn. Jos sähköntuotannon kustannukset eivät ole pahemmin nousseet, mutta myyntihinta on kymmenkertaistunut, niin eikö rahaa tulee väistämättä ovista ja ikkunoista?
Osinkoja turha odottaa
Omavoiman kohdalla näin ei ole, pikemminkin päinvastoin.
Koska yhtiö joutuu hankkimaan myyntituotteensa markkinoilta, suuria tai välttämättä minkäänlaisia voittoja ei tule. Pikemminkin puhutaan nollatuloksesta.
Edellisenä vuonna myyntiyhtiö teki tappiota. Niinpä osinkoja ei ole luvassa omistajayhtiöillekään.
Minkään rahasammon päällä ei seiso tällä hetkellä myöskään REO.
Yhtiön oma tuotanto kattaa noin 40 prosenttia Rauman Energia Sähköverkot Oy:n siirtämästä sähköstä. Sähköntuotannon kasvaneet voitot ovat siis vain osa yhtiön taloutta.
Suojaus on nyt jarru
Lisäksi REO on suojannut talviaikaisen tuotantonsa 80-prosenttisesti.
Riskienhallinnalla yhtiö varautuu alan tavanomaiseen tapaan varmistamaan, että se saa tuotannostaan tulosta myös sellaisina talvina, kun sähkön hinta on hyvin alhainen.
Ennakoimattoman energiakriisin myötä tämäkin on mennyt päälaelleen: nyt suojaukset pienentävät yhtiön mahdollisuuksia tehdä tuotanto-osuuksillaan rahaa, vaikka sähkön markkinahinta on ennätyksellinen. Niin sanottuja ylisuuria voittoja REO voi saada ainoastaan 20 prosentista.
Talvi tulee, ja moni kotitalous miettii, miten rahat riittävät sähkölaskuun. Tingittävää etsitään niin autojen lämmityksestä kuin muustakin, mutta apuun huudetaan myös sähköyhtiöitä.
Ydinvoima takkuaa
Tuotantopuolellakaan kaikki ei ole mennyt ennustetulla tavalla. REO on sijoittanut merkittävästi Olkiluoto 3-hankkeeseen, josta sillä on neljän megawatin tuotanto-osuus.
– Jollei OL3 ole käytössä alkuvuonna, tuottoja jää merkittävästi saamatta, Haapala huomauttaa.
Pohjalla painaa myös kesän korvalla kaatunut Fennovoima-hanke, johon REO oli investoinut vuosien varrella lähes 16 miljoonaa euroa. Se oli maksettu sähkönmyyntituloilla aikana, jolloin markkinatilanne oli täysin toisenlainen kuin tällä hetkellä.
Menetys kirjattiin tämän vuoden kirjanpitoon, vaikka suoran tappion sijaan yhdinvoimahankkeen suurin menetys oli saamatta jäänyt sähkö.
Lakko maksoi miljoonia
Muitakin menetyksiä lähimenneisyydestä löytyy. Yksi niistä liittyy Rauman Biovoimaan, josta REO omistaa 28 prosenttia.
Alkutalvella laitoksen tuotantoon vaikutti UPM:n työtaistelu.
– Lakko vei meiltä tammikuussa meiltä kolme miljoonaa euroa, Haapala huomauttaa.
Hän arvelee, että laitoksen lämmön- ja sähköntuotannon arvo saattaa tänä talvena paikata menetyksen, mutta säät ja esimerkiksi tuotantolaitoksen ennakoimattomat ongelmat saattavat vaikuttaa asiaan ratkaisevasti.
– Biovoiman tuotanto on laskettu sadan prosentin käyttöasteella.
"Varmasti pohdimme"
Juridisten ja muiden käytännön rajoitusten ohella REOlla ei siis Haapalan mukaan yksinkertaisesti ole tällä hetkellä vapaata pääomaa, jota se voisi raumalaisille jakaa.
Hyvässä tapauksessa lähikuukaudet voivat kääntää tilanteen siinä määrin plussalle, että tilanne muuttuu.
– Jos ensi talven jälkeen olisi jotain ylijäämää, niin varmasti pohdimme yhdessä omistajankin kanssa, voidaanko tehdä jotain asiakkaiden hyväksi, Haapala lupailee.
– Tarkoitusta ei ole tehdä vuonna 2023 mitään huipputulosta – mutta ei tappioitakaan.
Koko Rauma ei ole REOn verkossa
Jos Rauman Energialle löytyisi yhtiön oman tai Omavoiman kautta jokin mahdollisuus tarjota raumalaisille halvempaa sähköä kuin muille, törmättäisiin nopeasti muihin ongelmiin.
REOn sähkönjakeluverkon alueelle tarjottava hinta merkitsisi sitä, että osa raumalaisista jäisi alennuksen ulkopuolelle.
Yhtiön verkko päättyy nimittäin etelässä suunnilleen Kortelaan ja idässä Uotilaan.
Esimerkiksi kaupungin eteläosat Unajasta Kodisjoelle sekä Lappi kokonaisuudessaan eivät kuulu REOn verkkoalueeseen.
Näihin sähkö virtaa sen sijaan Vakka-Suomen Voiman sähköverkossa.
Lisäksi REOn verkkoalueen asiakkailla on sopimuksia noin 50 eri sähkönmyyntiyhtiön kanssa.
Niinpä Omavoiman kautta toteutettava alennus ei automaattisesti hyödyttäisi kaikkia raumalaisia.
PKV myy alueensa vanhoille asiakkaille 20 prosenttia halvemmalla
Eurajoella, Eurassa ja Säkylässä sähköä myyvä ja jakeleva Paneliankosken Voima (PKV) otti sähkön alueellisen hinnoittelun käyttöön syyskuussa.
Yhtiö myy alueensa ulkopuolisille asiakkaille vain tuntipohjaisesti hinnoiteltua pörssisähköä, kun alueen sisälle on tarjolla myös määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Viimeksimainitut saa melkein 20 prosenttia halvemmalla, jos on ollut yhtiön asiakkaana vähintään neljä vuotta tai jos jatkaa kahden vuoden määräaikaista sopimustaan.
Rajauksena on yhtiön verkkoalue. Siksi luvialaiset, honkilahtelaiset ja hinnerjokelaiset eivät pääse nauttimaan alennuksesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.