Raumalainen Tero Ervonmaa valmistui merikapteeniksi seilattuaan ensin yli 3o vuotta merillä. Hän seilasi ensimmäisen kerran Rauman merikoulun Fanny-koulualuksella kanssa vuonna 1990. Tällöin hän toimi kansimiehenä. Valtameriliikenteessä Ervonmaan ensimmäinen homma oli Atlantin linjalla vuonna 1993.
Tero Ervonmaa on hyvä raumalainen esimerkki siitä, että merikapteeniksi voi opiskella vaikka vuosia merillä olisi takana enemmän kuin ehkä edessä.
Seilattuaan lukuisilla aluksilla noin 33 vuoden ajan Ervonmaa päätti hankkia itselleen sekä AMK-tutkinnon että kaksi ammatillista perustutkintoa sekä erikoisammattitutkintoa.
Hän teki sen myös ennätysajassa.
Ensimmäisen vuoden aikana hän suoritti vahtiperämiestutkinnon, josta hän siirtyi merikapteeniluokalle. Samalla Ervonmaa valmistui myös vahtikonemestariksi.
Kaikki nämä opinnot hän suoritti kolmessa vuodessa.
Isä patisti kouluun
Ervonmaa lähti merille 23-vuotiaana isänsä Jorma Ervonmaan jalanjäljissä.
– Jos syntyy merikapteenin lapseksi, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä merille. Isä minut sai myös opiskelemaan. Hän on sitä koko ajan painottanut, Ervonmaa naurahtaa.
Samalla tavoin Ervonmaa toivoo, että hänen tyttärensä Olivia valitsisi alakseen merenkulun.
Ennen merillä päti kuitenkin periaate: kokemus opettaa. Aivan ummikkona Ervonmaa ei silti aikanaan merille lähtenyt, sillä hänellä oli pohjalla merimieskoulu eli matruusin tutkinto.
Ervonmaan pitkä kokemus on mahdollistanut sen, että hän pystyi suorittamaan tutkintoja niin nopealla tahdilla. Toisaalta siihen on vaadittu myös tiukkaa motivaatiota.
Poikkeuksellinen tahti
Winnovan merenkulkualan lehtori TiinaVenäläinen huomauttaa, että Ervonmaan tahti on ollut poikkeuksellinen, eikä vastaavaan ole kukaan muu aikaisemmin pystynyt.
Merenkulualan tutkinnon suorittaminen vanhemmalla iällä ei ole myöskään mitenkään tyypillistä.
Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulkuaineiden lehtori Jarmo Teränen laskeskelee, että yli 40-vuotiaita opintojen aloittajia on vain yksittäisiä.
Heillä usein opintopolku poikkeaa perinteisestä.
Myös nuorille merenkulkuala tarjoaa melko poikkeuksellisen vaihtoehdon: peruskoulun jälkeen on viidessä vuodessa mahdollista hankkia joko merikapteenin tai insinöörin tutkinto.
– Jos ei halua mennä lukioon, vaan suorittaa esimerkiksi toisella asteella vahtikonemestarin tutkinnon, ja tämän jälkeen voi suoraan jatkaa ammattikorkeakouluun.Tällaista mahdollisuutta ei ole millään muulla alalla.
Merimies sielultaan
Merenkulkualalla työllisyystilanne on tällä hetkellä hyvä. Venäläisen mukaan merenkulkuun buustataan jatkuvasti.
Hän muistuttaa, että kaikille ala ei sovi. Ervonmaa on samaa mieltä.
– Työpaikalla asutaan ympäri vuorokauden. Työ ei sovi sellaiselle, joka ei ole merimies sielultansa, Ervonmaa sanoo.
Ervonmaa on suorittanut opintoja yksilöllisen opintopolun kautta. Se tarkoittaa, että hän on voinut osan kursseista suorittaa suoraan tenttimällä.
Millaisia lisäovia koulutus voi vielä pitkän kokemuksen jälkeen avaa?
– Vaikka millaisia. Voin hakea koulutuksella esimerkiksi maihin töihin tai kansipäällystön hommiin.
Koulutusintokaan ei ole laantunut. Ervonmaa pohtii jo, jatkaisiko vielä opintoja, esimerkiksi meri-insinööriksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.