Raumalainen Jouko Lehtimäki hieman herkistyy, kun hän kertoo millainen merkitys pari viikkoa sitten hänelle ojennetuilla mestarikirjoilla on.
Lehtimäki suoritti reilussa vuodessa nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnon, joka on korkein alalla suoritettava tutkinto.
– Se oli unelmien täyttymys. Olen siitä yli 15 vuotta haaveillut, mutta aikaisemmin on ollut liian paljon esteitä. Nyt oli oikea aika, Lehtimäki sanoo.
Ihmisten tietoisuuteen
Lehtimäki on tullut raumalaisille tutuksi 23 vuoden mittaisellaan nuohoojan työurallaan. Hän on kiivennyt lukuisten kaupunkilaisten katoilla.
Hän on näkyvä persoona myös sosiaalisessa mediassa Nuohous Lehtimäen Facebook- ja Instagram-tileillä.
– Haluan tuoda näkyvyyttä alalle, sillä siitä tiedetään todella vähän. Olisi hienoa, jos joku tästä alasta innostuu, sillä tämä on tärkeää ja hienoa työtä.
Tutkinnon tarkoituksena ei ole ollut kartuttaa tienestejä, päinvastoin. Lehtimäki myöntää, että koulutus lähinnä syö rahaa.
Tärkeintä hänelle on ollut kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan.
– Koulutuksesta hyötyvät myös asiakkaat, sillä pystyn antamaan parempaa ja asiantuntevampaa palvelua heille, Lehtimäki sanoo.
Ainoana Raumalla
Nuohousalan Keskusliiton hallinnoima nuohoojamestarin tutkinto koostuu useista eri kursseista, kuten markkinoinnista ja energiaosaamisesta.
Lehtimäki huomauttaa, ettei koulutus kartuta osaamista pelkästään tulisijojen suhteen, vaan esimerkiksi juuri energiaosaamista ja -säästämistä käsitellään monelta eri kantilta.
Tutkinto suoritetaan työn ohessa joitakin lähiviikkoja lukuun ottamatta.
Lehtimäellä on käsissään harvinaiset paperit, sillä hän on ainoa nuohoojamestari Raumalla.
Tänä vuonna tutkinnon suoritti neljä ihmistä Suomessa. Määrä on "suuri", sillä viime vuonna vastaava luku oli kaksi.
Tämän vuoden valmistuneista myös toinen on Satakunnasta, ja hänkin sattuu olemaan Lehtimäen sukua. Jouko Lehtimäen serkun poika Sami Lehtimäki opiskeli samaan aikaan.
– Siitä oli iso apu. Saimme toisistamme paljon tukea opintoihin.
Asenne ratkaisee
Alkuviikosta monet hytisivät pelkästään katsellessaan lämpömittarin pakkaslukemia.
Tuore nuohoojamestari saa aina välillä kuulla kysymyksen, onko hänellä pakkasrajaa.
– Kyllä sellainen pakkasraja on, mutta niin kylmää ei ole vielä ollut, että se olisi tullut vastaan, hän nauraa mainiten samalla, että maanantaina mittari näytti 16 pakkasastetta.
Lehtimäen mukaan kyse on enemmän pukeutumisesta – ja tietenkin asenteesta. Lämpimillä saappailla ja vaatteilla pärjää pitkälle. Liukkauteen täytyy toki aina varautua.
– Mutta kyllä pakkaspäivänä, kun aurinko paistaa, kuten maanantainakin, niin kyllä tätä työtä kelpaa tehdä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.