Aarno Mannosella on muutama Raumalla valmistetun laivan pienoismalli kotonaan. Pienoismalleja on säilytyksessä monessa eri paikassa muun muassa telakalla ja Rauman merimuseossa. Mannosen toiveena on, että suurin osa niistä saataisiin esille samaan paikkaan.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela nosti Länsi-Suomen haastattelussa viime viikonloppuna (LS 12.11.) esiin visionsa merellisen Rauman brändäyksestä. Yhtenä tavoitteena on saada kaupunkiin lapsiperheille suunnattu vetovoimakohde, merellinen vierailukeskus.
Raumalaisen laivanrakennuksen "grand old maniksikin" kutsutulla Aarno Mannosella on monia ajatuksia, kuinka Poikelan ehdotusta voisi lähteä työstämään.
Mannonen on toiminut aikoinaan muun muassa Rauman telakan toimitusjohtajana ja yhtenä Rauman merimuseon perustamisen johtohahmona.
Hän näkee kuitenkin Rauman kaupungin tarpeen koko lailla toisin kuin kaupunginjohtaja.
Kaupunki ei voi jättäytyä pois
Poikela varoi tarkasti Länsi-Suomen haastattelussa antamasta lupausta, että kaupunki olisi hankkeen toteuttaja.
Poikela muun muassa totesi, ettei kaupunki itse ala mitään Muumimaailmaa tekemään. Kaupunki toimisi hankkeessa lähinnä kumppanina.
– Poikelan periaatteellinen linja, että toteutus ja rahoitus tulisivat joiltakin yksityisiltä tahoilta kaupungin ollessa sivustaseuraaja, on epärealistinen. Kaupungin pitäisi toimia tässä sekä kehittäjänä että perusrahoittajana, Mannonen huomauttaa.
Hän ottaa esiin merimuseon, joka oli noin 30 vuotta sitten korjaus- ja talkootyön suuri voimannäyte. Rahoitus tuli tuolloin sekä elinkeinoelämältä että kaupungilta.
– Ei sellaista me-henkeä enää ole. Maailma on muuttunut noista ajoista paljon. Kyllä kaupungin tulisi ottaa tässä hankkeessa vastuuta.
Nykyinen merimuseo on myös mittakaavaltaan aivan eri luokkaa kuin mahdollisen vierailukeskuksen tulisi olla. Mannosen mukaan uuden hankkeen tulisi olla näytönpaikka, jolla kaupunkiin saataisiin houkuteltua matkailijoita ja myös uusia raumalaisia.
Pienoismallit kootusti esille
Mannosella on ollut puitavanaan ongelma, johon vierailukeskus voisi tarjota vastauksen. Mannosen omistukseen on päätynyt kymmeniä Raumalla valmistettujen laivojen pienoismalleja.
Ne ovat ajalta, jolloin UPM irrottautui telakkateollisuudesta ja hankkiutui eroon muun muassa irtaimesta omaisuudesta. Mannonen hoiti tätä jälkipyykkiä ja lunasti itselleen irtaimiston, jonka mukana pienoismallit tulivat.
Nykyisin mallit ovat säilytyksessä tai esillä eri paikoissa, muun muassa telakalla ja Merimuseolla. Muutama Mannosella on myös kotonaan.
Mannonen toivoo, että mahdollisimman moni pienoismalleista saataisiin kootusti esille samaan paikkaan.
Hänellä on niistä tietämystä ja tarinoita, mutta myös ikää 87 vuotta. Hän heittää palloa tässä kaupungin suuntaan.
– Nyt on vielä viimeiset hetket, kun pystyn tämän asian hoitamaan. Jonkun päätöksen aion pienoismallien ja niiden sijoittamisen suhteen tehdä talven aikana.
Historia kiinnostaa myös jälkipolvia
Mannonen kertoo puhuneensa laivojen kohtalosta jo kaupunginjohtaja Poikelan kanssa. Kaupungilta vastaanotto on Mannosen mukaan ollut "välttelevä".
Hän on ollut myös yhteydessä Rauman Merihistorialliseen Seuraan, joka on ilmaissut halukkuutensa ottaa mallit Merimakasiinin tiloihin.
Mannonen kuitenkin pelkää, että tällöin pienoismallit eivät tavoittaisi yleisöä.
– Kahdella telakalla on työskennellyt tuhansia työntekijöitä. Heitä ja heidän jälkeläisiään nämä ehkä kiinnostavat. Pienoismallit ovat myös osa raumalaisten historiaa.
"Millainen merikaupunki Rauma haluaa olla?"
Mannonen ei tarkoita, että vierailukeskusta rakennettaisiin pienoismallien varaan, vaan ne voisivat olla yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikki muu koostuisi siitä, millä Raumaa tehdään tunnetuksi.
– Tärkeämpää olisi pohtia laajemmin kaupungin politiikkaa: millainen merikaupunki Rauma haluaa olla?
Mannonen nostaa esimerkkinä Kotkan, jossa on määrätietoisesti ja pitkään tehty kaupungin brändäystä merikaupungiksi.
Rauman tunnetuksi tekeminen ei Mannosen mukaan onnistu pelkästään saariston matkailua ja retkeilyreittejä kehittämällä. Hän nostaa esiin muun muassa kuljetuksiin ja sen tuottavuuteen liittyvät ongelmat.
Hän näkee, että saaristossa pitäisi olla myös jokin selkeä vierailukohde, kuten esimerkiksi kulttuurikeskus Reksaaressa.
Jos kaupunkiin rakennettaisiin merellinen vierailukeskus, missä sen pitäisi sijaita?
– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maissa. Sellaisessa paikassa, johon pääsee bussilla ja autoilla tulemaan ympäri vuoden, Mannonen huomauttaa.
– Tämä on kuitenkin koko kaupungin asia. Muutamat henkilöt eivät voi asiasta päättää, hän summaa.
Orpon vierailu poiki aihion merellisestä teknologiakeskuksesta
Rauman telakalla on otettu syksyn mittaan askeleita kohti merellistä teknologiakeskusta. Pienimuotoinen sellainen löytyy telakan monitoimihallista jo nyt.
Showroom rakennettiin alun perin kokoomuksen ministeriryhmän elokuista vierailua varten. Siinä hyödynnettiin telakalla esillä olevia Aarno Mannosen laivapienoismalleja sekä teknologiaa.
– Pohdimme, miten voisimme kertoa ministereille, mitä osaamme täällä Raumalla tehdä. Showroom osoittautui toimivaksi jutuksi, Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) toimitusjohtaja Mika Nieminen kertoo.
Tästä innostuneina RMC lähti kehittämään isompaa näyttelytilaa. Seuraava askel onkin tuoda mukaan esimerkiksi 3D-mallinnusta ja VR-todellisuutta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.