Asunto Oy Savenvalajanvaheen hallituksen puheenjohtaja Pirjo Suominen kertoo, että hissien asentaminen taloyhtiön rappuihin kävi varsin mutkattomasti. Töiden ajan talossa pystyi asumaan ja liikkumaan normaalisti. Portaat kapenivat kymmenellä sentillä.
Leveä ovi aukeaa rauhallisesti painiketta painamalla ja pysyy auki hyvän tovin. Jos liikkuisi pyörätuolilla tai rollaattorilla, ehtisi sisään helposti. Rappukäytävässä vastassa on upouusi hissi, senkin ovi niin leveä että sisään mahtuu apuvälineiden kanssakin.
Asunto Oy Savenvalajanvaheen viiteen rappuun toteutettu mittava remontti valmistui syyskuussa. Uudistuksen myötä kolmi- ja nelikerroksisista taloista tuli huomattavasti esteettömämpiä.
Työ toi taloyhtiölle Rauman vammaisneuvoston myöntämän esteettömyystunnustuksen, joka jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
– Vammaisneuvosto haluaa antaa tunnustuksen hyvästä esteettömyyden eteen tehdystä työstä. Tärkeää on muistaa, että esteettömyys palvelee kaikkia, ei pelkästään esimerkiksi liikuntavammaisia, sanoo Rauman vammaisneuvoston puheenjohtaja Matti Iso-Pärnä.
Hissejä kannattivat maan tasalla asujatkin
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Pirjo Suominen kertoo, että urakkaa kannatti yhtiökokouksessa kahden kolmasosan enemmistö. Puoletkin olisi riittänyt.
– Hissien asentamista kannattivat myös “maantasakerrosten” asukkaat, Suominen paljastaa.
Suominen itse kertoo kokeneensa viime vuonna ennen hissiremonttia “esteellisyyden” ongelmat myös henkilökohtaisesti.
– Sääriluu ja pohjeluu katkesivat toisesta jalasta. Siinä tuli todettua, että ei keppien kanssa portaissa kulkeminen kivaa ole, Suominen sanoo.
Väestön ikääntyminen lisää tarvetta
Yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo, että asenteissa esteettömyyttä kohtaan on “varmasti aina parantamisen varaa”. Eteenpäinkin on kuitenkin menty.
Kilpelä huomauttaa samasta asiasta kuin Matti Iso-Pärnäkin: esteettömyys palvelee kaikkia.
– Entistä paremmin ymmärretään, että kyse ei ole pelkästään erityisryhmien tarpeista, vaan hyvistä perusratkaisuista, jotka toimivat mahdollisimman monelle, Kilpelä sanoo.
Väestön ikääntyessä esteettömyyden tarve ei ainakaan vähene.
– Päin vastoin, se vain lisääntyy ja arkipäiväistyy.
Myös Savenvalajanvaheen kerrostalojen asukkaista iso osa on jo eläkeläisiä. Lapsiperheitäkin on pari.
Avustuksia ei tunneta riittävän hyvin
Esteettömyyttä tuetaan myös erilaisilla avustuksilla.
Pirjo Suominen kertoo, että Savenvalajanvaheen remontteihin haettiin ja saatiin Aralta sekä esteettömyysavustusta että hissiavustusta.
– Se kattaa 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, eli aika hyvin, Suominen kertoo.
Ympäristöministeriön Niina Kilpelä sanoo, että avustuksia ei vieläkään taideta tuntea tarpeeksi hyvin.
– Esimerkiksi hissien jälkiasentaminen on vähäisempää kuin toivoisimme. Varmasti ainakin osasyynä siihen on tiedottamisen tai tiedon puute, Kilpelä pohtii.
Tänään lauantaina 3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää.
Näillä asioilla esteettömyyttä lisättiin Savenvalajanvaheella
Hissien asentaminen kaikkiin rappuihin. Hissit kertovat saapumisestaan näyttötaulujen lisäksi myös äänimerkein, jolloin näkövammaisetkin havaitsevat sen saapumisen.
Pääoville johtavat luistamattomat rampit, joita pitkin voi liikkua niin rollaattorilla, pyörätuolilla kuin lastenvaunuillakin.
Matalaenergiaiset ovenavaamisjärjestelmät pääovissa. Ovet aukeavat sisäpuolelta nappia painamalla, ulkopuolelta "kulkulätkällä" eli avainta ei tarvitse kääntää.
Liiketunnistinvalot porraskäytävissä. Saadakseen valot päälle ei tarvitse löytää katkaisijaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.