Hanna-Kaisa Desavelle vetää raumalaista Meriteollisuuspuisto oppimisympäristönä -konseptia.
Osaajapula on noussut monilla toimialoilla yritysten suurimmaksi kasvun esteeksi.
Raumalla tähän ongelmaan haetaan kiivaasti ratkaisua Seaside Campus -konseptissa, jossa on mukana Winnovan, Samkin ja Rauman kauppakamarin asiantuntijoista koostuva projektitiimi.
Projektipäällikkö Hanna-Kaisa Desavellen mukaan huoli on tällä hetkellä yhteinen monilla aloilla. Rauman-konseptissa tehdään yhteistyötä etenkin kone- ja tuotantotekniikan, logistiikan sekä sähkö- ja automaatioalan kanssa.
– Selkeästi huomaa, että kone- ja tuotantotekniikkaan ja metallityöalalle olisi huikeita työpaikkoja tarjolla ja hyvät mahdollisuudet työllistyä, Desavelle toteaa.
Silti osaajien saaminen ja sitouttaminen on tällä hetkellä vaikeaa.
Desavellen mukaan etenkin uratarinoita voisi avata nuorille opiskelijoille entistä enemmän. Hänen mukaansa nuorilla voi olla vielä vääriä mielikuvia monista aloista.
– Kaikkeen tekemiseen nykyään liittyy vahvasti tietotekniset taidot, raskaista nostoista huolehtivat robotit ja nosturit. Konkretian esiin tuomisessa on töitä, ei työ meriteollisuudessa ole vain sitä laivan keulassa roikkumista.
Teollisuusväylä madaltaa kynnystä
Oppilaitos- ja yritysyhteistyön pitäisi hänen mukaansa alkaa jo peruskoulutasolla.
Tähän konseptissa on kehitetty yksi ratkaisu, joka toteutetaan vuoden 2023 alussa. Vuoden viidennellä viikolla on meriteollisuuden TET-jakso, jolloin 5–8 oppilasta pääsee Winnovan kautta tutustumaan meriteollisuuteen liittyviin toimijoihin. Desavelle kertoo, että vierailut on jo sovittu RMC:n, Alfa Lavalin, Europortsin ja Telesillan kanssa.
Desavelle näkee, että vahvasti työssäoppimiseen perustuva ammatillinen opetus on pystynyt valmentamaan entistä paremmin nuoria suoraan työelämän vaatimuksiin.
Ammattikorkeakouluopinnoissa on myös tiivistä yritysyhteistyötä. Desavellen mukaan on erittäin tärkeää alueen pitovoimaa ajatellen, että opiskelijat näkevät varhaisessa vaiheessa, minkälaisia tekijöitä ja toimijoita tällä alueella on.
– Jos haluaa kansainvälistä kokemusta, niin ei välttämättä tarvitse lähteä edes Rauman ulkopuolelle, Desavelle muistuttaa.
Yksi hankkeen tavoitteista on saada ammatillisen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen välistä kynnystä madallettua.
Winnovasta on jo olemassa väylä ammattikorkeakouluopintoihin Samkissa, mutta Desavellen mukaan nyt suunnitteilla oleva teollisuusväylä vastaa erityisesti kone- ja tuotantotekniikan sekä logistiikan osaajapulaan.
Lanseeraamista vaille valmiin teollisuusväylän kautta opiskelijoilla olisi mahdollisuus päästä jo ensimmäisenä opiskeluvuonnaan tekemään aineopintoja yhdessä Samkin opiskelijoiden kanssa.
– Niillä aloilla tarvitaan nimen omaan enemmän kädentaitoisia insinöörejä, joten ammatillisesta koulutuksesta on tärkeä kannustaa hakeutumaan myös kohti amk-opintoja.
Yhteistyöhalu on ilahduttanut
Hanna-Kaisa Desavelle on aiemmin työskennellyt muun muassa pakkausteollisuusyritys Amcorin kaupallisissa kehitystehtävissä ja oli toteuttamassa Porin yliopistokeskukseen kansainvälisen vaihto-opiskelun toimintamallia.
Raumalainen on ollut ilahtunut siitä, miten tiivis vuoropuhelu raumalaisyritysten ja -oppilaitosten välillä on.
Hän nostaa esimerkiksi viime viikkona järjestetetyn Rauman meriverkostopäivät, jossa RMC:n, Notran ja Logistikaksen esihenkilöt jakoivat 60 opiskelijalle työelämätaitoja.
Se oli hänelle jo itsessään upeaa, että merkittävien toimijoiden kiireiset edustajat jakoivat työaikaansa opiskelijoiden valmentamiseen.
– Yritykset vieläpä itse kysyivät, miten he voisivat auttaa. Se kuvastaa ehkä parhaiten tätä Rauman upeaa yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.
– Tässä sijaitaan jo valmiiksi fyysisesti lähellä toisiamme, mutta ymmärretään että henkisesti voimme olla vieläkin lähempänä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.