Lotta-Liisa Joelssonin esikoisromaanista Vivika ehti kulua peräti kahdeksan vuotta ennen toisen romaanin valmistumista.
Elokuussa ilmestynyt Nailpolish.avi sai kunniamaininnan Kariston viime vuonna järjestämässä kauhuromaanikilpailussa. Voiton vei tuolloin kirjailija Johanna Sinisalo romaanillaan Vieraat.
– Kirjani oli pitkään kesken. Ensimmäiset rivit kirjoitin jo Vivikan jälkeen, mutta teksti on vuosien aikana elänyt paljon. Kirjoituskilpailusta sain kipinän tehdä sen valmiiksi, Turussa asuva, raumalaislähtöinen Joelsson kertoo.
Käsikirjoitusta kiiteltiin kilpailussa omaperäiseksi ja moderniksi. Tarinan sanottiin ankkuroituvan tähän päivään, ja lajityypillisen mystiikan risteytyvän tarinassa nykyihmiselle arkiseen teknologiaan.
Jäljet johtavat YouTubeen
Joelsson sai idean romaaniinsa YouTube-videosta, jossa esitettiin sittemmin lavastetuksi osoittautunut pahoinpitely ja kidnappaus. Video poiki useita muita videoita, joiden avulla rikoksen uhriksi joutunut haluttiin pelastaa.
Nailpolish.avissa on myös kyse videosta: netissä leviää levottomuutta herättävä video, jolla nuori tyttö lakkaa kynsiään. Siitä ovat pian huolissaan koulumaail- ma ja lasten vanhemmat.
Teknologian uhka
Tarinan päähenkilö, paljon tietokoneiden ääressä aikaansa viettävä vajaa kolmekymppinen Patrik tulee ladanneeksi videon koneelleen ja huomaa, että siitä on vaikea päästä eroon.
Toisaalta video myös koukuttaa, ja Patrikin on pakko palata siihen ja ryhtyä selvittämään videon taustoja anonyymin tor-verkon foorumeilla.
Joelsson lähti kehittelemään ajatusta siitä, mitä kaikkea yksi video voisi aiheuttaa.
– Mihin kaikkeen tietoa ja teknologiaa voi käyttää, mihin tietokoneet meidät vievät ja miten yhä enemmän ja enemmän olemme niistä riippuvaisia.
Lähtökohdat olivat pitkälti samoja kuin sci-fissä.
Aihepiiri on Joelssonille läheinen, sillä hän harrastaa tietokonepelejä.
Trauman käsittelyä
Nuorille aikuisille kirjoittavan Joelssonin mukaan kauhu rakentuu tuntemattoman pelosta. Kauhuromaanissa ei kuitenkaan ole kyse puhtaasti kauhusta.
– Naipolish.avi on pitkälti trauman käsittelyä ja omien pelkojen kohtaamista.
Hän itse toivoo, että kirjasta nousisi esiin se, miten turvalliset lähtökohdat mahdollistavat myös raskaiden ja pelottavien asioiden kohtaamisen ja käsittelemisen.
Kauhu onkin lajityyppinä aikojen saatossa käsitellyt monenlaisia asioita.
– Niin yhteiskunnallisia asioita kuin hyvin henkilökohtaisiakin teemoja. Esimerkiksi vampyyritarinat ovat olleet keino käsitellä seksuaalisuutta ja siihen liittyviä rajoituksia.
Koukussa kauhuun
Joelssonin oma mieltymys kauhuun juontaa juurensa jo lapsuudesta Raumalla. Nuori Lotta-Liisa katsoi salaa vanhemmiltaan kauhuelokuvia ja lainasi kirjastosta kaikki kauhukirjat, jotka sai käsiinsä.
Oma suosikki on yhä Stephen Kingin Se.
– Se on loistava kauhukirja, mutta myös loistava lapsuuden kuvaus. Olen itse pikkukaupungin kasvatti, ja kirjassa on paljon rakasta ja tuttua, on kuin palaisi kotiin sitä lukiessa.
Kun tuntee genren hyvin, sitä voi ryhtyä uudistamaan.
– Kauhukirjallisuus toistaa usein samoja kliseitä, usein niissä on nuori neito pulassa.
Hän päätyi sijoittamaan tarinaan miesparin. Syrjäytyneen oloisen Patrikin kumppani on häntä kymmenisen vuotta vanhempi yliopisto-opettaja Johan.
– Pyrin tietoisesti välttämään kovin stereotyyppisiä asetelmia ja siksi pariskunnaksi ei esimerkiksi valikoitunut heteropari. On helpompi välttää monet kliseet, kun henkilöhahmot tulevat marginaalista.
Joelsson kirjoittaa parhaillaan kolmatta romaaniaan. Kirjan aiheesta hän ei vielä puhu mitään.
– Toivon kuitenkin, ettei sen tekemiseen mene kahdeksaa vuotta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.