Valtakunnallisiin uutisotsikoihin "Puotilan murhana" noussut ampuminen ei ollut Helsingin käräjäoikeuden mukaan murha, vaan tappo. Oikeus antoi tuomionsa asiassa maanantaina.
Oikeuden mukaan marraskuussa tapahtuneen ampumisen voitiin katsoa osoittavan vakaata harkintaa, mutta sitä ei kuitenkaan voitu pitää murhasyytteen edellyttämällä tavalla kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Tästä syystä oikeus tuomitsi raumalaistaustaisen Jari Kalervo Veijolan (s. 1968) taposta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen kymmenen vuoden ja kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati rangaistusta nimenomaan murhasta.
Uhkailua niin kasvokkain kuin puhelimitsekin
Julkisuudessa on jo aiemmin kerrottu, että teon taustalla oli väkivaltaista velanperintää ja uhkailua.
Veijola kertoi oikeudessa, että tapon uhriksi sittemmin joutunut mies oli lainannut häneltä noin seitsemän vuotta sitten 11 500 euroa rahaa.
Veijola kertoi sopineensa tähän velkaan liittyvän tapaamisen elokuulle 2022. Tapaamisessa uhri ja toinen henkilö väittivät kuitenkin Veijolan olleen uhrille velkaa peräti 200 000 euroa.
Veijolan mukaan velka oli keksitty ja perustui väitteeseen, että tämän ystävä olisi "vasikoinut" uhrin osallisuudesta rikokseen.
Tapaamisessa uhri oli uhkaillut Veijolaa puukolla ja toinen henkilö oli lyönyt häntä kasvoihin. Tapaamisen jälkeen he olivat soitelleet Veijolalle ja lähettäneet uhkaavia viestejä niin, että Veijola oli pelännyt itsensä ja perheensä puolesta.
Hankki aseen, harjoitteli ampumista
Oikeus katsoi näytetyksi, että Veijolaan kohdistui vakavaa uhkaa ja että hän myös tämän uhan takia oli varautunut ennalta uhkaajiensa tappamiseen.
Tätä tukivat muun muassa se, että hän hankki aseen turvakseen ja harjoitteli ampumista.
Lisäksi hän oli tehnyt internet-hakuja surmaamisesta ja siitä tuomittavasta rangaistuksesta.
Veijolan oman kertoman mukaan velkojen selvittämisen vuoksi järjestetyssä ja sittemmin ampumiseen johtaneessa tapaamisessa Puotilan venesataman lähellä marraskuussa 2022 uhri olisi alkanut vetää taskustaan jotakin esiin.
Tällaisesta esineestä ei kuitenkaan löydetty näyttöä.
Veijola ampui uhria kerran rintaan ja sen jälkeen selkään tämän lähdettyä juoksemaan pois päin ensimmäisen osuman jälkeen.
"Paniikinomaisia piirteitä"
RIkosnimikettä puntaroidessaan oikeus totesi, että tekoa voidaan pitää vakaasti harkiten tehtynä mutta ei erityisen raakana tai julmana.
Myöskään kokonaisuutena arvostellen teko ei ollut törkeä.
– Vaikka Veijolan on katsottu ennalta harkinneen tekoaan, ei ole poissuljettua se, että surmaamiseen on liittynyt paniikinomaisia piirteitä ja toivottomuutta, joka on ollut seurausta Veijolaan kohdistuneesta painostuksesta, käräjäoikeus toteaa.
Tekoa ei siis sen moitittavuudesta huolimatta voida rinnastaa murhiksi katsottuihin henkirikoksiin, ja siksi Veijola tuomittiin taposta.
Kymmenien tuhansien korvaukset
Vankeusrangaistuksen lisäksi Veijola velvoitettiin korvaamaan uhrin oikeudenomistajille teon johdosta aiheutuneista vahingoista kuten henkisestä kärsimyksestä yhteensä yli 33 000 euroa sekä näiden oikeudenkäyntikulut.
Lisäksi hänet tuomittiin menettämään sotilasarvonsa.
Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.