Raumalaisten jätteistä syntyy kaukolämpöä salolaisille ja biokaasua turkulaisille

Polttokelpoisen jätteen purku Turun-varastoista on saatu alkuun, ja kuormat on ajettu suoraan voimalaitokselle Saloon keväästä saakka. Biojätteestä tehdään liikennepolttoainetta muun muassa Turussa sijaitsevalle tankkausasemalle.

Rauman ja Eurajoen yhdyskuntajätteet on kuljetettu viime keväästä saakka suoraan Salossa sijaitsevaan Lounavoiman laitokseen. Siellä jätteistä syntyy kaukolämpöä ja sähköä.

Raumalaisten ja eurajokelaisten jätteet muuttuvat kaukolämmöksi ja liikennepolttoaineeksi. Se ei kuitenkaan tapahdu seudun sisällä, vaan sadan kilometrin päässä Varsinais-Suomessa.

Sinne jäävät pitkälti myös hyötykäytön konkreettiset hedelmät, kun taas Raumalle ja Eurajoelle järjestelmä tarjoaa lähinnä taloudellisen ratkaisun jätehuoltoon.

Lämpöön raumalainen ei pääse käsiksi. Sähkö sen sijaan virtaa teoriassa takaisinkin, ja kaasuakin voi halutessaan hakea varta vasten.

Jäte palaa Salossa

Rauman Seudun Jätehuoltolaitos toimittaa Rauman ja Eurajoen kierrätyskelvottomat – tai kuluttajien ja muiden jätteentuottajien lajittelematta jättämät – polttokelpoiset yhdyskuntajätteet Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) sen asiakkaana.

Jätteet poltetaan Salon Korvenmäessä sijaitsevassa Lounavoima Oy:n "ekovoimalaitoksessa". Sen tuli sytytettiin lopulta viime keväänä, koronapandemian hidastettua loppuvaiheen töitä muutamalla kuukaudella.

– Kun laitos käynnistyi huhtikuussa, jätteita alettiin saman tien ajaa Raumalta suoraan Saloon, kertoo käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta LSJH:sta.

Paaleja varastoon

Jätteitä on kuitenkin viety Raumalta Varsinais-Suomeen jo viime vuoden heinäkuusta alkaen.

Jätepaaleja on tosin jouduttu varastoimaan LSJH:n varastokentällä Turun Topinojalla. Maaliskuun alussa paikalla oli noin 7 000 tonnia eli vajaat 9 000 paalia Raumalta tuotua jätettä.

Kun mukaan lasketaan LSJH:n osakaskunnista tulleet jätteet, kasvoivat jätevarastot maaliskuun loppuun mennessä noin 55 000 tonniin.

Varastotilan täytyttyä jätteitä jouduttiin viemään keväällä kuukauden päivät "vanhaan" paikkaan eli Westenergyn jätevoimalaan Mustasaareen ennen kuin suunta vaihtui Saloon.

Purku jatkuu pari vuotta

Varastot alkoivat kuitenkin tyhjentyä huhtikuussa, kun Lounavoiman laitos käynnistyi ja jätettä päästiin viemään sinne.

– Noin 8 000 tonnia eli 15 prosenttia ollaan saatu jo ajettua pois, Metsänranta kertoo.

Raumalaisjätteitäkin makaa siis Topinojalla edelleen. Varastojen tyhjeneminen voi kestää vielä pari vuotta, sillä uutta jätettä syntyy koko ajan.

Takarajana on kolmen vuoden varastointiaika, joka ei jäteverotuksen vuoksi saa ylittyä.

Alkaneen talven aikana varastot pienenevät kuitenkin nopeammin kuin kesällä. Se johtuu pakkasista.

Melkein sata prosenttia

Lounavoiman tuottama lämpöenergia virtaa paikalliseen kaukolämpöverkkoon, joten raumalaisten kotitalouksien jätteillä lämmitetään salolaisia koteja.

– Kaukolämmöksi saadaan 75-80 prosenttia jätepussin sisältämästä energiasta, kertoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki.

Kesällä osa lämmöstä joudutaan ajamaan ulkoilmaan, mutta vain toistaiseksi.

– Olemme nyt rakentamassa ylijäämälämmölle kalliovarastoa, johon tämä lämpö ladataan ja josta se puretaan silloin kun lämmön tarve kasvaa.

20-23 prosenttia roskapussen energiasisällöstä muuttuu puolestaan sähköksi, joten jätteiden sisältämä energia saadaan talteen lähes kokonaan.

Hyvä hyötysuhde johtuu Onikin mukaan siitä, että savukaasujenkin lämpöenergia siirtyy kaukolämmöksi lauhduttamalla.

Kaukolämmön hinta laski

Raumalaisilla ja eurajokelaisilla on käytännössä iso merkitys salolaiselle energiantuotannolle.

– Omakotitalossa asuvan nelihenkisen perheen jätteillä tehtäisiin yli kymmenen prosenttia perheen tarvitsemasta lämmöstä ja sähköstä, Onikki laskee.

Salon Kaukolämpö Oy ilmoitti elokuussa laskevansa kaukolämmön kulutusmaksua Salossa 13 prosentilla.

Syynä oli tuotantokustannuksissa saatu säästö, joka johtui Korvenmäen ekovoimalaitoksen käynnistymisestä. Aiemmin kaukolämpöä tuotettiin päästöjensä vuoksi kalliilla fossiilisilla polttoaineilla.

Biojäte kaasuksi Turussa

Raumalaisjätteiden lämpöhyöty jää Saloon, mutta sähkö jaetaan valtakunnan verkkoon. Raumalla voidaan siis ainakin ajatella, että pistorasiasta tulee myös raumalaisten jätteiden hyötykäytöstä syntynyttä sähköä.

Biojätteen kohdallakin omien tuotosten käyttäminen onnistuu, mutta ei kovin helposti.

Kotitalouksista erilliskerätyt biojätteet kuljetetaan Raumalta Turkuun. Päätepysäkkinä on Gasumin biokaasulaitos, jossa raumalaislastit päätyvät samalle linjalle kuin muualtakin tuleva biojäte.

Laitoksen tuottama biokaasu puhdistetaan biometaaniksi liikennekäyttöön. Jäämistä tehdään kierrätysravinteita.

"Omaa" kaasua saa

Myös Raumalta kertyvällä biojätteellä on konkreettinen vaikutus lopputuotteeseen, mikäli kotitaloudet vain lajittelevat biojätteensä tunnollisesti.

– Puolesta kilosta biojätettä voidaan tuottaa biokaasua noin kilometrin ajomatkaan henkilöautolla, kertoo tuotantojohtaja Ari Suomilammi Gasumilta.

Suomessa kerätään tilastojen mukaan noin 60 kiloa biojätettä henkeä kohden vuodessa. Nelihenkisen perheen biojätteistä tehdyllä kaasulla ajaisi siis 120 kilometriä.

Voiko raumalainen kaasuautoilija sitten tankata omista biojätteistään tehtyä kaasua?

– Gasumilla on biokaasun kestävyysjärjestelmä, jonka kautta kaikki toimitettu biokaasu voidaan jäljittää tarvittaessa raaka-aineeseen asti, Suomilammi sanoo.

– Todennäköisemmin raumalaisista biojätteistä tuotettua biokaasua tankataan Turun tankkausasemalla Satamakadulla.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut