Raumalaisväriä Satasairaalan johtoon – "Rauman sairaalasta pitää jatkossakin saada palvelua"

Satakunnan sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Petteri Lankinen, 38, syntyi ja kävi alakoulun Raumalla. Sen jälkeen perhe muutti Helsinkiin, mutta toinen koti pysyi edelleen Raumalla. Vuonna 2002 miehen tie vei opintojen pariin Turkuun, josta löytyi myös työpaikka.

Kun johtajaylilääkärin paikka Satakunnassa tuli avoimeksi, oli hakemuksen lähettäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen arviointiylilääkärinä toimineelle Lankiselle helppo päätös.

– Olen tehnyt lääkärin töitä opintojen eri vaiheissa Satakunnassa muun muassa Raumalla, Eurajoella ja Porissa. Kokemukset täältä olivat hyvät. Tunnen jo työympäristön ja myös työnantajan, eikä hyppy Turusta tänne ole lopulta niin kovin suuri. Tämä on kuitenkin iso keskussairaalapiiri.

Elokuun lopussa työt aloittaneen Lankisen kuherruskuukausi uudessa työpaikassa on jäänyt lyhyeen. Työt ovat käynnistyneet muun muassa perusteellisella perehdytyksellä ja ihmisten tapaamisilla.

– Ounastelinkin, että täällä pääsee töihin, ja sitä olen tietysti halunnut.

Suunnitelmia hoitojonojen lyhentämiseen

Kevään koronaepidemiasta Satakuntaan osui vain laimeat aallot. Satasairaalan elektiivistä toimintaa jouduttiin vähentämään selvästi pandemiatilanteeseen varautumisen vuoksi.

Henkilökuntaa muun muassa koulutettiin infektiopotilaiden hoitoon vakavamman koronaepidemian varalle.

Kevään potilaskato on kuitenkin aiheuttanut hoitovelkaa, jonka lisäksi monen maamme sairaanhoitopiirin talous on pahasti kuralla.

Satasairaalassa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita potilaita on nyt vähän alle 1 000, joista valtaosa silmätautien puolella.

– Olemme tehneet suunnitelmia, joiden avulla pääsemme takaisin normaaliin siten, ettei hoitotakuun ylittäviä potilaita olisi. Tavoitteemme pitäisi olla potilaan kannalta huomattavasti lyhyempi kuin nykyinen hoitotakuuaika.

Tiedottamista ilman ylilyöntejä

Myös nyt syksyllä pahin koronaepidemia näyttää kiertävän Satakunnan. Sen sijaan naapurimaakunnissa tautitilanne on kiihtymässä.

Miksi tilanne on saatu pysymään Satakunnassa näin hyvänä?

– Tuohon kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Tilanne on monen tekijän summa. Sairaanhoitopiirin puolelta on jo keväällä tehty paljon hyviä varotoimia. Toisaalta voidaan myös pohtia sitä, ovatko maakunnan asukkaat noudattaneet annettuja ohjeita kenties paremmin kuin muualla?

Sairaanhoitopiirin koronatiedotus on pyrkinyt olemaan etupainotteista. Suojainten käytöstä ja kokoontumisrajoituksista on annettu ohjeistuksia aktiivisesti, mutta Lankisen mukaan ilman ylilyöntejä.

– Pyrimme suojelemaan väestöä, ja samalla valmistaudumme pahempaan tilanteeseen. Seuraavan kahden kuukauden tilannetta ei kukaan pysty ennustamaan. Tilanne voi vaihtua hetkessä.

Tutkimustyö nostaa profiilia

Satasairaala ja Satakunnan terveyskeskukset olivat mukana Liberty-lääketutkimuksen suunnittelussa, jonka tarkoituksena oli selvittää hydroksiklorokiinin mahdollinen hyöty koronainfektion alkuvaiheessa avohoidossa.

Lääkekokeilu sai luvat kesäkuussa, mutta rauhallisen koronatilanteen vuoksi tutkimusta ei tällä hetkellä tehdä.

Syksyllä Satasairaala vetäytyi tutkimuksesta, koska tutkimukselle ei ole tieteellisesti enää perusteluja ja tutkimusasetelma ei ole mahdollinen toteuttaa nykyisellä potilasmäärällä.

Lankinen liputtaa vahvasti keskussairaalatasolla tehtävän tutkimuksen puolesta.

– Tutkimus edistää kaikkea toimintaamme, miten hoidetaan, miksi hoidetaan ja miten hoitotavat kehittyvät. Se tuo tutkijoille tärkeän kriittisen ajattelutavan, ja nostaahan se aina myös sairaalan ja sairaanhoitopiirin profiilia.

Lankinen kannattaa myös ajatusta siitä, että perusterveydenhuolto otettaisiin enemmissä määrin mukaan tutkimuksiin, ja että he myös tekisivät sitä itse.

– Haluan kannusta henkilökuntaamme tutkimustyöhön. Tutkimus tukee omaa työtä, ja tuo myös vaihtelua. Vaatimukset lääketieteessä nousevat koko ajan, joten tutkimustyö on erittäin tärkeä asia.

Viimeisin leikkaus elokuussa

Satakunnassa on jo pidempään kärsitty lääkäripulasta. Lankisen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole epätoivoinen.

– Kyllä tänne lääkäreitä saadaan. Minunkin aikanani on jo palkattu uusia. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja parantaa meidän omaa rekrytointiamme. Rekrytoinnissa tulisi nostaa enemmän esille sitä, että olemme iso keskussairaala, jossa tehdään paljon asioita. Se on iso voimavara.

Lankinen on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, mutta aikooko hän itse tarttua Satakunnassa leikkausveitseen?

– Jotain pienimuotoista poliklinikkatoimintaa saatan ehtiä tekemään. Tämä työ on niin täysipäiväistä hommaa, että vähän pelkään, miten leikkausten kanssa käy. Olen leikannut edellisen kerran elokuussa.

Leikkaustaidon ylläpito vaatii useampia leikkauksia viikossa, miten Lankinen pitää leikkaustaidon kunnossa?

– Kyllä se leikkaustaito voi jossain vaiheessa rapistua. Leikkauksiin liittyvät asiat myös kehittyvät nopeasti. Sen vuoksi myös itseä pitäisi ehtiä kehittämään jatkuvasti. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista.

Raumalla pitää olla palveluja

Raumalla ison porun aiheutti kesällä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden siirtyminen kaupungilta takaisin Satasairaalan hallintaan.

Lankinen tiedostaa entisenä raumalaisena, että oma aluesairaala on ollut kaupunkilaisille tärkeä.

Tällä hetkellä uusia toiminnansiirtoja ei ole Lankisen mukaan tiedossa.

– Raumalla pitää olla terveydenhoidon palveluja. Myös Satasairaala tulee niitä jatkossakin Raumalla tarjoamaan.

Haastattelun jälkeen Lankinen suuntasi askeleet Rauman sairaalanmäelle, entiseen työpaikkaansa, kuulemaan, miten asiat ovat kesän muutoksen jälkeen lähteneet rullaamaan.

Päivitetty 26.10. klo 9.29 Liberty-lääketutkimus päättynyt Satasairaalassa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.