Satakunnan ammattikorkeakoulun auditoriossa on innostunut tunnelma, kun Central Baltic PortMate-projektissa mukana olleet Itämeren alueen pienvenesatamat raportoivat investointien tuloksista.
Kolmivuotisessa 2,7 miljoonaa maksaneessa EU-hankkeessa kaikkiaan 19 pienvenesatamaa Suomesta, Ahvenanmaalta ja Ruotsista pääsi kehittämään palveluitaan.
– Nyt on innostunut fiilis. Paljon on tehty ja saatu aikaiseksi, mutta kaikilla on suunnitelmat myös eteenpäin. Näistä tuloksista otetaan jatkossakin hyöty irti, hanketta koordinoivan Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola lupaa.
Yksi satama oli saanut ensimmäistä kertaa juoksevan veden, toinen kauan kaivatun saunan ja kolmas jätevesijärjestelmän.
– Tämä Central Baltic on varsin harvinainen rahoitusmuoto. Nykyään EU-rahalla yleensä voidaan tutkia ja selvittää, mutta aika harvoin pääsee tekemään näin konkreettisia investointeja.
– Mekin olemme pitäneet tilaisuuksia ja kuvanneet opetusvideoita, mutta saatu myös rautaa, konkretiaa, Keinänen-Toivola sanoo.
Kylmäpihlajan huoltorakennus jäi kesken
Investoinnit ovat olleet pienvenesatamille merkittäviä parannuksia olemassa oleviin toimintoihin, mutta aikataulujen kanssa on paikoin tehnyt tiukkaa.
Esimerkiksi Rauman Kylmäpihlajan huoltorakennus on vielä kesken, sillä kaupunki joutui purkamaan sopimuksen ensimmäisen rakennusyrityksen kanssa.
Huoltorakennus tehdään valmiiksi kaupungin varoilla, sillä EU-hanke ehtii loppua ennen rakennuksen valmistumista.
– Tässä säät ovat näytelleet isoa osaa. Ei esimerkiksi kukaan lähde aurinkopaneelia asentamaan marraskuussa.
– Parhaan sesongin aikana on myös paras aika rakentaa. Esimerkiksi Kökarissa kävi niin, että siellä tehtiin vuoden tulos samaan aikaan kuin rakennettiin, Keinänen-Toivola muistuttaa.
Hän oli mielissään pienvenesatamien kertomista tuloksista. Esimerkiksi Gävle oli saanut palveluiden parantamisella kaksinkertaistettua satamassaan vietettyjen öiden määrän.
– Oman sydämenasia on se, että saisimme Raumalle enemmän veneilymatkailijoita.
– Joku sanoi, että merikartta päättyy juuri Uuteenkaupunkiin, joten Raumalle tullessaan pitäisi ostaa uusi kartta. Mutta se on 65 euroa, mikä ei veneilyhommissa ole kovinkaan kriittinen. Sekin on valintoja.
"Asennekasvatus veneilykorttia parempi"
PortMate-projekti pyrki parantamaan ympäristöystävällisien palveluiden lisäksi pienvenesatamien turvallisuutta sekä markkinointia.
Yksi osa sitä olivat näyttävät drone-videot, jotka auttavat veneilijöitä satamiin turvallisesti.
– Tämä on kiinnostanut aloittelevia veneilijöitä siinä, että millaisia paikkoja on ja miten sinne voisi mennä. Mutta kokeneemmatkin ovat tästä kiinnostuneet, sillä tällaisia ei ole aiemmin ollut.
– Kun kävimme kesällä purjeveneellä Sottungassa ja Kökarissa, niin oli paljon turvallisempi mennä. Ne ovat hyvä lisä merikarttojen ja navigoinnin ohelle.
Elokuun alussa sattunut Airiston veneturma nosti keskustelun veneilyajokortista. Keinänen-Toivola uskoo, että asennekasvatus olisi korttia tärkempää.
– Vaikka olisi mikä ajokortti tahansa, niin ei siitä ole hyötyä, jos et noudata sääntöjä ja hyviä tapoja. Se lähtee ihmisten asenteista.
– Olemme tässä projektissa painottaneet paljon sitä, että pitää olla varautunut kaikkeen. Tarkistuslistat ovat tärkeitä, ja loppujen lopuksi kapteeni on pomo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.