Mikko Kiviharju oli viikko sitten virittämässä valofestivaalia Madridissa, keskiviikkona hän keräsi Keulan juhlavuoden valaistusta Potkurin katolta.
Paikkana Espanjan pääkaupunki Madrid.
Tarkemmin Buen Retiro -puistossa sijaitseva Palacio de Cristalin eli Kristallipalatsi.
Kun raumalaiset valotaiteilijoiden Mikko Kiviharjun ja Niko Tiaisen teos käynnistyi, loksahti kaksikolta leuat.
Jalan juuressa oli väkimäärä, jollaista saisi Satakunnassa hakea pitkään.
Kiviharju kertoo, että se oli hetki, jolloin oli syytä pysähtyä myös hieman tunnelmoimaan saavustusta.
– En ole koskaan tehnyt päivääkään tätä hommaa maineen tai mammonan takia. Mutta kun joku toinen arvostaa tätä työtä, niin siitä tulee hyvä fiilis.
Kaksi tunnustusta putkeen
Viime aikoina Mikko Kiviharjun työtä on arvostettu.
Tapahtuma-alalla toimivaa Mixa Oy:tä pyörittävä Kiviharju on muutaman viikon välein valittu niin Rauman vuoden yksinyrittäjäksi kuin keskiviikkona koko Satakunnan vuoden yksinyrittäjäksi.
– Ensi vuonna tulee kaksikymmentä vuotta tätä työtä. Onhan tämä huikea startti juhlavuoteen.
– Yksinyrittäjä on harhaanjohtava titteli. Vaikka yrityksessä ei ole kuin yksi työntekijä, ei kukaan tee tätä yksin. Kaikki tarvitsevat verkostoa.
Tapahtuma-alalla on Kiviharjun mukaan verkostot äärimmäisen tärkeitä. Raumalaisyrityksellä ei ole Kiviharjun lisäksi vakituisia työntekijöitä, mutta alan kausityöläisiä entistä enemmän.
Juuri parhaillaan kausityöntekijät asentavat hänen kalustoaan Torniossa Piot-valofestivaalia varten. Sinne Kiviharju itsekin on suuntaamassa loppuviikolla.
Vuoden yksinyrittäjä muistuttaa, että on tärkeä pyytää apua ja hankkia osaamista niille osa-alueille, joissa ei oma ammattitaito ole
– Ehkä tärkein voimavarani on se, että ymmärrän omat heikkouteni ja tyhmyyteni.
– Alallamme jokainen erikoistaito on niin tärkeä, että pitää palkata juuri oikea henkilö juuri oikeaan työhön. Ja ne vaatimukset vaihtuvat tapahtumasta toiseen.
"Tämä on kuin harrastus"
Kankaanpäästä kotoisin olevasta Kiviharjusta ei tullut maanviljelijää, vaan tapahtuma-ala on aina kiinnostanut häntä.
Hän muutti yläasteen jälkeen Eurajoelle, jossa perusti tapahtuma-alan toiminimen.
Vuosien vieriessä hän on sementoinut asemiaan niin valtakunnallisesti kuiten laajentunut myös ulkomaille, kuten Madridin valoteoskin osoittaa.
Kova työ ei ole jäänyt pelkäksi hyväksi pöhinäksi, sillä verotietojen mukaan Kiviharju kuittasi ansiotuloikseen 131 286 euroa.
– Jos kysytään mikä on yrittäjyydessä parasta, vastaan vapaus. Voi luoda mitä haluaa. Mutta vihaan kaikkea paperityötä, mutta onneksi tilitoimistoni hoitaa ne asiat.
– Tärkeintä minulle on aina ollut se, että saan tehdä mitä haluan. Maine ja mammona ei ole se juttu, Kiviharju kuittaa ansioistaan.
Korona-aika oli tapahtuma-alalla kylmää kyytiä. Kiviharju kertoo, että hän oli osannut varautua heikkoihin aikoihin Yhdysvaltojen finanssikriisistä viisastuneena.
Vuosien 2007–2009 kriisi nimittäin vaikutti tapahtuma-alaan myös Suomessa.
– Otin silloin takkiin, mutta silloin opin, että pitää hajauttaa toimintaa esitystekniikan eri sektoreille. Korona-aikaan konsertteja ei järjestetty, mutta meillä oli heti valmius striimaustekniikkaan.
– Tärkeintä oli, ettei pudotettu hanskoja ja huudettu ainoastaan apua.
Vaikka Kiviharju on työurallaan ehtinyt olla suunnittelemassa äänijärjestelmiä muun muassa Ruisrockiin ja Weekend-festivaalin päälavalle, saa hän edelleen kylmiä väreitä ensimmäisten bassoraitojen käynnistyessä.
Työssä on säilynyt sama intohimo kuin alkuvuosina 20 vuotta sitten.
– Tämä on kuin harrastus minulle. Minulla ei ole niin sanotusti paskaa päivää ikinä töissä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.