30. päivä kesäkuuta vuonna 2021.
Sellaisen takarajan Maahanmuuttovirasto eli Migri antoi afganistanilaisen **Amirin** turvapaikkahakemuksen käsittelylle, kun Amirin asianajaja sitä heinäkuun lopulla kysyi.
Piirun vajaa pari vuotta on pitkä aika jo sinällään. Sitä kuitenkin edeltää jo lähes neljä vuotta samanlaista odottelua, sillä Amir saapui Suomeen syksyllä 2015.
– Toivottavasti tämä (takaraja) on lähinnä huono vitsi. Aivan kohtuuttomaltahan tällainen asioiden pitkittäminen tuntuu, toteaa Rauman seurakunnan johtava kappalainen Jukka Purhonen.
Korkeimman oikeuselimen kautta takaisin Migrille
Purhonen tuntee Amirin ja hänen tilanteensa hyvin. Amir on omaksunut kristillisen vakaumuksen, ja hän käy sekä Avainseurakunnan että evankelis-luterilaisen seurakunnan tapahtumissa ja messuissa Raumalla.
Amirin turvapaikkahakemus ja siihen liittyvät seikat ovat kiertäneet lukuisissa eri oikeuselimissä. Länsi-Suomi on kertonut hänen tilanteestaan aikaisemminkin. Kuten aiemmissakaan jutuissa, Amir ei edelleenkään esiinny omalla nimellään tai kasvoillaan.
Voit lukea edellisistä jutuista lisää tämän jutun lopussa olevasta faktalaatikosta.
Viimeisimpänä asia palautui heinäkuun lopulla korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka on nimensä mukaisesti korkein instanssi, johon se saattoi päätyä.
KHO päätti kumota Migrin ja hallinto-oikeuden aiemmin tekemät päätökset. Niiden mukaan Amirilla ei olisi ollut oikeutta jäädä Suomeen. Nyt KHO palautti asian Migrille uudelleenkäsiteltäväksi.
Taleban hallitsee kotiseutua väkivallalla
KHO:n arviota muutti oletetusti ainakin ajantasainen tieto Amirin kotimaakunnan Ghaznin oloista. Taleban hallitsee aluetta väkivallalla, eikä siellä voi turvallisesti elää – varsinkaan kristitty.
Amir kertoo, ettei ole kuullut Afganistanista enää paljoa.
– Sellaista olen kuullut, että Taleban on ottanut kaupunkeja haltuun ja sadat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan, Amir sanoo.
Esimerkiksi hallinto-oikeudessa ei Ghaznin olosuhteita otettu huomioon käytännössä ollenkaan. Siellä arvioitiin lähinnä Amirin kristillisen vakaumuksen uskottavuutta. Afganistania pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista maista kristityille.
Amirin mukaan hän on valinnut kristinuskon itse ja kantaa sitä sydämessään loppuun saakka. Oikeus ei hänen uskostaan vakuuttunut.
– Hallinto-oikeus ei voi arvioida sydäntäni, se näkee vain kasvoni ja kuulee puheeni. Sellaisessa paikassa monen ihmisen edessä on vaikea puhua, Amir muistelee hallinto-oikeuden kuulemista.
Sopeutuminen ja turvapaikka eivät kulje käsi kädessä
Amirin odotus siis pitkittyy yhä. Hän asuu edelleen Rauman vastaanottokeskuksessa ja opiskelee toista vuotta WinNovan rakennuspuolella.
Jukka Purhosen mukaan ajan voikin arvioida olevan Amirin puolella, sillä päätöstä odotellessaan Amir ehtinee valmistua ammattiin ja pääsee sen jälkeen kenties töihinkin.
Toisaalta Purhonen kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskuntaan integroituminen ja turvapaikkaprosessi eivät aina kulje käsi kädessä. Ylioppilaskirjoitukset Suomessa suorittaneita ja töissäkin olleita turvapaikanhakijoita on käännytetty takaisin kotimaahansa.
– Paljon puhutaan työvoimapulasta. Sitten meillä on Amirin kaltaisia henkilöitä. Amir on saanut jo kotimaassaan rakennusalan koulutusta ja saa sitä täältä lisää, ja hän osaa kieltä varsin hyvin. Hän sopeutuu hyvin tähän yhteiskuntaan. Tuntuu ristiriitaiselta, että sitä ei oteta huomioon, Purhonen linjaa.
Amir itse toteaa, että jatkuva odottelu ja vastaanottokeskuksen oloissa eläminen tuntuu välillä raskaalta.
Hän on kuitenkin tyytyväinen, että elää tällä hetkellä Suomessa. Afganistanissa hän oman arvionsa mukaan tuskin eläisi.
– Afganistanin yhteiskunta ei hyväksy afgaanikristittyjä. Siellä kristittyjä tuomitaan kuolemaan vain heidän uskonsa vuoksi, Amir toteaa.
Amirin tilanteesta kerrottiin ensimmäisen kerran viime kesänä, ja silloin vallitsi pelko karkotuksesta
Länsi-Suomi kertoi Amirin tilanteesta ensimmäisen kerran viime vuoden elokuussa (LS 9.8.2018). Tuolloin Amir oli matkustamassa poliisin kuultavaksi aiheesta "maastapoistumismenettelyn käynnistäminen".
– En tiedä, mitä tapahtuu. Pelkään, että poliisi ottaa minut kiinni. Jos joudun takaisin Afganistaniin, olen varma, että kuolen kolmessa tai neljässä päivässä, Amir sanoi tuolloin.
Amir kertoi myös, että hänen perheensä Afganistanissa oli hylännyt hänet luopiona hänen käännyttyään kristityksi.
Seuraava juttu tehtiin muutaman viikon päästä, 2.9.2018. Poliisi ei ollut nähnyt syytä ottaa Amiria säilöön.
Turun hallinto-oikeuden päätökseen ei ollut kirjattu minkäänlaista rikosta tai muutenkaan arveluttavaa käyttäytymistä ajalta, jonka Amir on Suomessa oleskellut, jutussa kerrottiin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.