Raumalla ei ole jouduttu määräämään aurinkopaneeleja poistoon – "Toivotaan, ettei tällaisia tapauksia tulekaan"

Lumi pois sähkön tieltä. Jorma Haikosen aurinkosähköjärjestelmän niin sanottu piikkiteho on 5,8 kilowattia, ja aurinkoisena maaliskuun iltapäivänä tuotto oli jo neljän kilowatin luokkaa. Haikonen pitäisi hyvänä sitä, että myös myyjä ottaisi lupatarpeen puheeksi asiakkaan kanssa. Olisi tosi ikävää, jos tietämättömyyden vuoksi joutuisi ottamaan paneelit alas, hän mettii. Kuva: Juha Sinisalo

Kun sähkö on kallista ja sen tulevaisuus mietityttää, hakee yhä useampi mielenrauhaa aurinkosähköstä. Oman käytön lisäksi taloudellista hyötyä tavoitellaan kodin katolla tuoteun sähkön myynnistä verkkoon.

Ilmiö näkyy selvästi Raumallakin, jossa sähköverkkoon liitettiin Rauman Energian mukaan viime vuonna 156 uutta aurinkovoimalaa. Se on lähes yhtä paljon kuin voimaloita oli liitetty verkkoon aiempina vuosina yhteensä.

Innostuksen puuskassa voi kuitenkin unohtua, että aurinkopaneelien asentamiseen saatetaan tarvita lupa. Pahimmillaan järjestelmä ehditään asentamaan katolle, johon lupaa ei edes saa.

Silloin edessä voi olla jopa järjestelmän purku.

Haikonen otti selvää

Kourujärvellä asuva Jouko Haikonen on yksi 156:stä, sillä hän asennutti aurinkosähköjärjestelmän kotiinsa viime syyskuussa.

Haikonen muistelee tutkineensa lupatarvetta netistä etukäteen. Silloin selvisi, että toimenpideilmoituksen pitäisi tässä tapauksessa riittää.

– Jos ilmoitukset on tehtävä tai luvat haettava, niin ne on. En halunnut joutua otamaan paneeleja alas, hän sanoo.

Raumalla – kuten muuallakin – luvan tarve riippuu monesta tekijästä, joista ehkä oleellisin on rakennuksen sijainti.

Asemakaava-alueella tarvitaan aina vähintään toimenpideilmoitus, kaava-alueen ulkopuolella ei välttämättä edes sitä. Vaikka tämä on päälinja, ei asia ole aivan näin yksinkertainen.

Erilaiset suojelumääräykset ja niihin läheisesti liittyvät seikat muuttavat lupakynnystä. Raumalla esimerkiksi rakennushistoriallisesti merkittäviä alueita on varsin paljon sekä kaupunkialueella että sen ulkopuolella.

Vastuu omistajalla

Vastuu lupa-asian hoitamisesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla, ei aurinkosähköjärjestelmien myyjällä tai asentajalla.

Ellei asiasta ole perillä, saattaa myyjän "armoilla" oleva kuluttaja pahimmassa tapauksessa haksahtaa asennuttamaan paneelit paikkaan, johon ei lupaa edes saa.

Haikonen ei muista, ottiko järjestelmän myyjä lupa-asiaa puheeksi kaupanteon yhteydessä, eikä se asiakkaan oma-aloitteisuuden vuoksi ollut tarpeenkaan.

– Mutta minusta olisi ilman muuta hyvä sisällyttää vastuuta myyjällekin. He voisivat vaikka perehtyä alueisiin ja niiden rajoituksiin valmiiksi. Se olisi todella hyvää palvelua.

"Toivotaan, ettei tulekaan"

Rakennnustarkastaja Timo Heinilän mukaan aurinkosähköbuumi on näkynyt Rauman rakennusvalvonnassa, sillä "maailmantilanne räjäytti pankin".

Raumalaiset ovat Heinilän mukaan kuitenkin kohtuullisen hyvin perillä siitä, että paneelien asentamiseen ei voi sännätä noin vain.

– Aika hyvin meiltä asiaa kysellään esimerkiksi puhelimitse. Suurin osa tapauksista selviää saman tien.

Ilman asianmukaista ilmoitusta tai lupaa asennettuja järjestelmiä tulee tosin ajoittain vastaan. Näissä tapauksissa rakennusvalvonta ohjaa kiinteistönomistajaa hoitamaan lupa-asiat kuntoon jälkikäteen.

Ainakaan toistaiseksi ei ole jouduttu antamaan määräyksiä jo asennettujen paneelien poistamisesta.

– Toivotaan, ettei tällaisia tapauksia tulekaan.

Suojelukohteissa tarkkana

Heinilän mukaan eniten epäselvyyksiä ja ajoittaista kädenvääntöä liittyy eri tavoin suojeltuihin alueisiin ja rakennuksiin. Näissä rakennustarkastaja kehottaa kiinteistönomistajaa olemaan erityisen tarkkana ja ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin.

– Näissä yritämme tapauskohtaisesti katsoa, saadaanko tekniikka sovitettua rakennukseen niin, että julkisisu näyttää edelleen hyvältä, hän sanoo.

– Kattohan on erittäin näkyvä osa julkisivua.

Suojelukohteissa rakennusvalvonta pyytää heti Satakunnan museon lausunnon, jonka ohjaa melko lailla suoraan hanketta johonkin suuntaan.

Heinilän mukaan tällä hetkellä yksi pulmallinen alue Raumalla on Komppi. Sinne on haettu lupia, mutta museon lausunto on ollut kielteinen.

– Asia on vielä kesken.

Epäselvyyksiä on

Ratkaisua etsitään mahdollisuuksien mukaan aina. Esimerkiksi jos paneelien asentaminen päärakennukseen ei ole mahdollista, se voi kuitenkin onnistua esimerkiksi piharakennukseen tai maatelineisiin.

– Me rakennusvalvonnassa pyrimme siihen, että me emme olisi esteenä.

Ajoittain valvojakin joutuu silti tasapainoilemaan.

Esimerkiksi joissakin suojelumääräyksissä on Heinilän mukaan tulkinnanvaraista, tarkoittaako ympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen rakennusta vai sen ympäristöä. Lisäksi on jossain määrin epäselvää, voiko esimerkiksi julkisivua suojaavaan suojelumääräykseen hakea poikkeuslupaa.

– Tämä on valtakunnallisestikin hankalaa, sillä selvää ohjenuoraa ei ole, Heinilä sanoo.

Tilanne voi lisäksi muuttua ratkaisevasti, kun uusi rakentamislaki astuu voimaan vuonna 2025. Se vapauttaa monia hankkeita lupavelvoitteesta, mutta aurinkopaneelien kohdalla selviä soveltamisohjeita ei vielä ole.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.