Apulaisrehtori Otso Huuska on tyytyväinen siihen, että Rauman Lyseon lukiossa on pystytty panostamaan ryhmäkokojen pitämiseen kohtuullisina. Tässä on auttanut hankeraha, jonka hyötyä on pyritty ulottamaan myös tuleviin vuosiin. Kuva: Juha Sinisalo
Ryhmäkoot ovat kasvaneet lukioissa eri puolilla Suomea. Sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta liian suurista ryhmistä on uutisoitu muun muassa Porista ja Turusta.
Opettajien ammattijärjestö OAJ:n vuonna 2022 tekemän kyselyn mukaan suurissa lukioissa suurimman opetusryhmän koko on keskimäärin noin 35 opiskelijaa. Yli sadan opiskelijan lukioissa joka kymmenes opettaja ilmoittaa kyselyssä opettaneensa yli 40 opiskelijan ryhmää.
Millainen tilanne on Rauman Lyseon lukiossa, apulaisrehtori Otso Huuska?
– Perinteisesti ryhmiemme ehdoton maksimikoko on ollut 36. Sen suurempaa ei ole voinut olla. Eräissä oppiaineissa, kuten kuvataiteessa ja fysiikassa, maksimi on ollut 30. Tämä tilanne on parempi kuin monissa lähialueen lukioissa.
Viime lukuvuonna ryhmien keskikoko oli Raumalla 26. Tänä lukuvuonna yli 30 opiskelijan ryhmät ovat poikkeuksia, ja ryhmien keskikoko jää noin 24:ään.
– Tähän on meillä nyt todella keskitytty ja panostettu, jotta saamme ryhmät pysymään riittävän pieninä.
Hankeraha hyödyttää useampaa vuotta
Rauman kaupunki on hakenut ja saanut lukiokoulutukseen valtion hankerahaa, joka on suunnattu erityisesti koronan aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseen.
Huuskan mukaan on esimerkiksi abiturientteja, joilta puuttuu ensimmäisen lukiovuoden suorituksia. Hankerahan turvin lukio on järjestänyt ylimääräisiä ykkösvuotisten opintojaksoja, jotta rästisuoritukset saadaan hoidetuksi.
– Rahan tuoma hyöty osuu eniten kuluvaan lukuvuoteen, mutta yritämme käyttää rahan siten, että se hyödyttää myös tulevia vuosia. Pyrimme ylimääräisiä opintojaksoja järjestämällä siihen, että sykli olisi jatkossa ennakoitavampi.
Apulaisrehtori toteaa, että välttämättä koulumaailman ulkopuoliset eivät tule ajatelleeksi ryhmien tasaisen koon merkitystä. Kun halutaan, että ryhmät ovat riittävän pieniä, on tärkeää, ettei osa ryhmistä ole kuitenkaan liian pieniä.
– Jokaisen ryhmän kustannus on koosta riippumatta sama. Jos joku ryhmä on hyvin pieni, se tarkoittaa, että jostain toisesta ryhmästä tulee kauhean suuri. Tämän välttäminen vaatii töitä, ja niitä tehdään.
Ykkösten osalta täyttä
Rauman Lyseon lukio onnistui tänä syksynä saamaan sivistysvaliokunnan asettaman sisäänottomaksiminsa täyteen. Lukionsa aloittavia tuli taloon täydet 220. Tällä hetkellä siis uusia ensimmäisen vuoden opiskelijoita ei voida ottaa.
– Ensimmäiset viikot kun kohta on lukiossa koettu, joku ykkösistä toki saattaa lopettaa ja vaihtaa vaikka Winnovaan. Sitten paikkoja taas on.
Toisen ja kolmannen vuosikurssin paikat eivät ole yhtä täynnä. Huuskan mukaan haussa ei ehkä onnistuttu menneinä vuosina yhtä hyvin, ja toinen syy on, että lukioaikana Raumalta muuttavia on enemmän kuin Raumalle muuttavia.
Sivistysvaliokunnan asettaman rajan mukaan Rauman Lyseon lukioon päästäkseen lukuaineiden keskiarvon on oltava vähintään 7,0. Jos hakijoita on enemmän kuin asetetun sisäänottomaksimin verran, valitaan keskiarvoltaan parhaat.
– Tällöin välttämättä seiskankaan keskiarvolla ei pääse sisään. Ja toisaalta, vaikka täällä olisi tyhjiä paikkoja, vaaditaan vähintään se 7,0.
"Keskeisintä on puuttua heti"
Valtakunnallinen, vuosittainen koulurauhanjulistustapahtuma järjestettiin keskiviikkona 33. kerran. Lukuvuoden koulurauhateema on ”Erilaisuus on rikkaus”.
Koulurauhalla on tarkoitus ehkäistä kouluissa tapahtuvaa kiusaamista ja vaikuttaa siten, että kaikki pystyisivät ilmaisemaan itseään ilman pelkoa tuomituksi tai kiusatuksi tulemisesta.
Apulaisrehtori Otso Huuskan näkemyksen mukaan lukiossakin on kiusaamista, mutta vähemmän kuin peruskoulussa.
– Olisi sinisilmäistä väittää, ettei sitä tapahdu lainkaan.
Rauman Lyseon lukiossa kiusaamiseen puututaan heti, kun tieto tapahtuneesta tulee henkilökunnalle. Suurin haaste on, että tietoa ei välttämättä tule, jos kiusaaminen tapahtuu vapaa-aikana tai somessa. Silloin myös valvominen ja puuttuminen on hankalampaa.
– Meillä on kyllä tehokas puuttumisen malli. Keskeisintä on, että puututaan heti puhuttelemalla ja isommallakin porukalla keskustelemalla. Yritämme sitä kautta saada perille sen viestin, ettei tällainen kuulu lukioon. Ellei keskustelu tehoa, sitten on käytössä jyrkempiä toimia.
Kiusaamista koskevissa kyselyissä Raumalla on menestytty keskimäärin hyvin. Opiskelijoiden vastausten perusteella kiusaaminen ei ole merkittävä ongelma.
Alkaneen lukuvuoden koulurauhatekstissä muistutetaan, että kiusaaminen somessa on yhtä lailla kiusaamista. Nöyryyttäminen netissä voi olla pahempaakin kuin kasvotusten, koska sisältö on nähtävillä suurelle määrälle ihmisiä.
Koulurauhateksti mainitsee nyrkkisääntönä kultaisen säännön: “Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan."
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.