Kahdeksasosa Raumalla sijaitsevista asunnoista oli viime vuoden lopulla tyhjinä tai niissä ei ainakaan asuttu vakituisesti, selviää Tilastokeskuksen asumistilastoista. Raumalla oli tuolloin 22870 asuntoa, joista 2869:ssä ei ollut vakituista asumista. Se tarkoittaa, että 12,5 prosenttia asunnoista on tyhjillään tai vajaakäytöllä.
Lukema näyttää suhteutuvan hyvin siihen tuntumaan, joka Rauman kaupungin asumisneuvoja Nina Nordmanilla on Rauman asuntotilanteesta.
– Tällä hetkellä on todella reilu tarjonta. Katsoopa kenen [kiinteistönvälittäjän] sivuja tahansa, asuntoja on ihan hirveästi, Nordman toteaa.
Tänään lauantaina 17.10. vietetään asunnottomien yötä. Lue juttu Rauman asunnottomuustilanteesta täällä: "Raumalla on noin 50 asunnotonta – kaikki eivät näy virallisissa tilastoissa"
Vaatimustaso on noussut
Toisaalta asuntojen tarjonta ei aina osu niiden kysyntään. Nordmanin mukaan esimerkiksi asumisneuvonnan asiakaskunnasta suurin osa on pienituloisia ja saa esimerkiksi sosiaalietuuksia.
– Heille tulee rajat vastaan, mihin se vuokra saa nousta. Siinä mielessä edullisia asuntoja ei ehkä olekaan niin valtavasti tarjota.
Samaan aikaan ihmisten asunnoilleen asettama vaatimustaso on kuitenkin noussut. Esimerkiksi peruskuntoisetkaan asunnot eivät aina tunnu kelpaavan.
– Vaikka tarjottaisiin edullistakin kämppää, niin jos se on peruskuntoinen, se ei välttämättä kelpaa kun haetaankin jotain muuta, Nordman luonnehtii.
Juttu jatkuu tilastolaatikon jälkeen.
Viisi prosenttia syytä ollakin tyhjänä
Rauman lukema on linjassa valtakunnallisen trendin kanssa. Koko Suomen asunnoista tyhjillään tai ei-vakinaisesti asuttuina oli viime vuoden lopulla 11,1 prosenttia, ja käyrä on ollut jo pitkään kasvusuuntainen.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Arja Tiihonen arvioi, että taustalla on kaupungistumisilmiö.
– Työ- ja opiskelupaikat sijaitsevat kasvukeskuksissa, joihin muutetaan myös parempien palveluiden ja liikenneyhteyksien perässä, Tiihonen toteaa.
Tällöin syrjäseuduille suuntautuva muuttoliikenne luonnollisesti pienenee.
Tietty määrä tyhjiä asuntoja on kuitenkin syytä olla olemassa, Tiihonen muistuttaa.
– Asuntokannassa tarvitaan vähintään viiden prosentin tyhjien asuntojen varauma, jotta asuntomarkkinat toimivat sitten yllättävissäkin tilanteissa.
Peruskorjaukset nostavat vuokria
Miten asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sitten voitaisiin parantaa?
Se onkin astetta kinkkisempi kysymys, toteaa asumisneuvoja Nina Nordman.
– ARA-talojahan nyt rakennetaan juuri siksi, että vuokrat pystyttäisiin pitämään alhaisina. Mutta meidänkin talokantamme rupeaa olemaan niin vanhaa, että peruskorjauksia on pakko tehdä, ja sen myötä vuokrat nousevat, Nordman sanoo.
– Siinä onkin jollekulle miettimistä, mitä asialle voidaan tehdä.
Kaupungin vuokra-asuntoihin pitkät jonot
Rauman kaupungilla on isännöitävänään noin 1300 vuokra-asuntoa. Ne ovat jatkuvasti ”noin 98-prosenttisesti täynnä”, sanoo asumisneuvoja Nina Nordman.
– Jonossa on koko ajan sellaiset 200–300 hakijaa, ja asunnon saa ihan kiireellisyyden mukaan. Elämäntilanne ratkaisee, Nordman toteaa.
Asumisneuvojan asiakkaiksi tulevat usein ihmiset, joilla on vuokravelkaa tai häätöuhkatilanne.
Monella on myös vaikeuksia pitää asunnostaan hyvää huolta.
Asumisneuvojan apu ei ole sidottu kaupungin vuokra-asuntoihin, vaan hän neuvoo asumisasioissa kautta linjan myös yksityisiä markkinoita myöten.
– Ihan kaikki raumalaiset ovat palveltavissa.
Juttua päivitetty 9.15: Lisätty viimeinen kainalojuttu kaupungin vuokra-asunnoista ja linkitetty asunnottomien yötä koskeva juttu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.