RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar, RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen, RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju ja Suomen puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Jari Mikkonen olivat tyytyväisiä korvettien tuotannon viimein käynnistyttyä.
Laivanrakennusperinteisiin kuuluu, että levyyn stanssataan kyseisen laivan telakan ja tilaajan edustajien nimikirjaimet.
Näin tehtiin myös maanantaina Rauman telakalla, kun ensimmäisen monitoimikorvetin tuotanto käynnistyi.
Samalla raumalaisen laivanrakennusperinteen ja suomalaisen meripuolustuksen yhteistyö saa jatkoa, sillä lähes kaikki vuoden 1990 jälkeen käyttöön otetut Merivoimien taistelualukset on rakennettu Raumalla.
– Tänään alkava tuotanto on selkeä osoitus siitä, että olemme onnistuneesti vieneet läpi vaativan suunnitteluvaiheen ja meillä on vahva pohja lähteä valmistamaan aluksia, RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen toteaa.
"Suunnittelu ollut kypsää"
Maailman suurin suomalainen sotalaiva.
Tällä nimityksellä RMC:n projektijohtaja kommodori evp. Timo Ståhlhammar nimesi Raumalla rakennettavia korvetteja.
117-metriset alukset nimittäin ohittavat historiankirjoissa 93 metriä pitkän panssarilaiva Ilmarisen, joka upposi 13. syyskuuta 1941 Utön edustalla osuttuaan merimiinaan.
Hanke on monella tapaa poikkeuksellinen, sillä monitoimikorveteille ei ole vertailukohtaa muualla maailmassa.
Pohjanmaa-luokan aluksella on kyky merimiinoittamiseen, pinta-alusten, sukellusveneiden ja erilaisten ilmamaalien torjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen.
Aluksilta luonnistuu ympärivuotinen ja pitkäkestoiseen operointi kaikissa sää- ja jääolosuhteissa. Kotimaan operaatioiden lisäksi aluksia voidaan käyttää kriisinhallintatehtävissä ja osana Naton pysyviä laivasto-osastoja.
Suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota shokinkestävyyteen, melutasoihin ja veden pinnan yläpuolisen häiveen hallintaan.
Ei ihme, että Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju kuvaili alusten tuovan Suomelle suorituskykyä, jota varmasti tarvitaan.
Kun luodaan täysin uutta, nostaa se suunnittelun vaikeustasoa.
Tuotantotyöt ovat noin kaksi vuotta aikatauluaan jäljessä, mutta Ståhlhammarin mukaan lisäaika on ollut tarpeen käyttää juuri suunnitteluun.
– Konseptilaivaan verrattuna tämä on ihan erilainen alus nyt. Suunnittelu on ollut niin kypsää, että olemme varmoja, että tästä tulee soiva peli, Ståhlhammar lupaa.
Terästuotantoa kolmessa vuorossa
Maanantaina käynnistyneen ensimmäisen aluksen tuotanto kestää 28 kuukautta, joten valmis alus rullataan hallista vesille vuonna 2026.
Kokonaisuudessaan Laivue 2020 -hanke on valmis vuoteen 2029 mennessä, ja sen suora työllistämisvaikutus on noin 3 600 henkilötyövuotta.
Sotalaivojen lisäksi Rauman telakalla rakennetaan kahta matkustaja-autolauttaa Spirit of Tasmanialle.
Ovatko tilat täynnä, vai voisiko Raumalle ottaa vielä uusia hankkeita?
– Kolme alusta on aika optimaalinen määrä tälle telakalle. Tilat antaisivat myöden useammallekin yhtäaikaiselle projektille, mutta osaavan työvoiman saatavuus on pullonkaulana.
Nieminen kertoo, että telakalla on tällä hetkellä vauhti päällä. Terästuotannossa lohkoja on valmistettu syyskuusta lähtien kolmessa vuorossa.
Kun laskee tasmanialaisten ja Laivue-hankkeen parissa työskentelevien alihankkijayritysten henkilömäärän yhteen, ollaan noin 1 200 työntekijässä.
– Telakka on ennakoinut, että parhaimmillaan työntekijämäärä voisi yltää 1 700:aan, mutta voi se olla isompikin, Nieminen laskee.
Halliin pääsevät harvat ja valitut
Poikkeuksellista on myös alusten rakennusolosuhteet.
Monitoimikorvetit valmistetaan keskellä Rauman telakkaa katseilta piilossa hanketta varten rakennetussa monitoimihallissa.
RMC ja Suomen puolustusvoimat ovat solmineet turvallisuussopimuksen, jossa on määritelty tarkasti monia yksityiskohtia.
– Siellä on muun muassa määritelty, mistä maista meidän työntekijät saavat olla, heidät kaikki on turvaselvitetty ja kaikkea kulkua valvotaan. Tiedämme aina, kuka täällä hallissa on milloinkin.
Maanantaina alkoi laivan tuotanto, joka lähtee liikkeelle kaikkiaan 22:n suurlohkon rakentamisesta. Ståhlhammarin mukaan terästyö ei ole vielä turvaluokitettua, mutta heti kun työt siirtyvät varusteluvaiheeseen monitoimihallin uumeniin, laivojen lähelle pääsevät käsiparit vain turvallisuus selvityksen läpäisseet henkilöt.
– Rakennusaikana kun alamme asentaa herkempiä laitteita, rajoitukset eri tiloihin pääsyyn tiukentuvat entisestään.
Muutosohjelma on auttanut
RMC:n tilauskanta on tällä hetkellä kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kannassa ei kahden tasmanialaisaluksen ja neljän korvetin lisäksi ole tällä hetkellä muita, mutta katseet on suunnattu jo lähivuosia pidemmälle.
– Meillä on keskusteluissa erittäin paljon erilaisia hankkeita. Kaikki toimialalla joutuvat pohtimaan voimanlähteen käyttöään ja vihreää siirtymää.
– Sen lisäksi jäämurtajille on strateginen kysyntä Suomessa, Ruotsissa mutta myös muissa maissa, Mika Nieminen kertoo.
RMC teki kahtena viime vuonna suuret tappiot, mutta Niemisen mukaan telakalla käyty muutosohjelma on ollut onnistunut.
Muutoshojelmassa ei lähdetty säästämään ja leikkaamaan, vaan hakemaan tuottavuutta ja tehokkuutta.
Käyttötaseen osalta yrityksen tilanne ei ole niin kriittinen kuin aiemmin. Vielä Tallinkin MyStar -projektin kohdilla tase otti osumia myöhästymisistä, mutta nykyisten asiakkaiden kanssa maksuista on sovittu toisella tavalla.
Laivanrakennuksena perinteinen maksutapa on takapainoinen maksutapa, jossa suurin osa tuloista tulee vasta laivan luovutuksen yhteydessä.
– Kaupallisen asiakkaan (Spirit of Tasmania) kanssa on sovittu, että maksuja tulee kun projekti etenee. Käytännössä toimintatapana on kuukausittaiset maksupostit.
Ensimmäisen Tasmania-aluksen pitäisi valmistua kesällä 2024. Vaikka nyt tilaajalta tulee säännöllisesti maksuja, voi myöhästyneestä laivan toimituksesta joutua maksamaan korvauksia.
Nieminen kuitenkin on luottavainen, että nyt Rauman telakalla on uudenlainen ote.
– Meille on erittäin tärkeää tehdä laivoja ajallaan, sillä asiakkaalla on niille lähes täsmätarve. En usko, että sanktioihin jouduttaisiin, sillä yhteistyömme on tilaajan kanssa niin aitoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.