Raumalla ruumisruuhka: kuolleiden säilytyksessä käyty äärirajoilla, jopa ylimääräistä kylmäkonttia jouduttu pohtimaan

Ruumisarkkujen siirtäminen käy tottuneesti Jouni Laaksoselta, joka on työskennellyt Rauman seurakunnan ylipuutarhurina 23 vuotta. Laaksonen käänsi arkkujen nimilaput ennen kuvan ottamista, sillä yksityisyyden suoja se on nykyään kuolleillakin. Kuten Monnan kappelin uusien kylmäkaappien digitaalinen ohjaustaulu kertoi, paras lämpötila vainajien säilyttämiseen on 4–6 celciusastetta. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Rauman ruumishuoneilla on ollut ruuhkaa loppuvuodesta. Asian vahvistavat sekä Satakunnan hyvinvointialueen tekninen johtaja Kari-Matti Haapala että ylipuutarhuri Jouni Laaksonen Rauman seurakunnasta.

Molemmat kuvailevat kylmiökapasiteetin olleen ”äärirajoilla”.

– Pitää täysin paikkansa. Meillä oli marraskuu aika ruuhkaisaa, Haapala toteaa.

– Aika tiukkaa on ollut. Kaikkia vainajia emme ole pystyneet ottamaan vastaan, Laaksonen kertoo.

Krematorion uuni kylmeni Porissa

Taustatekijöitä on useampia.

Kenties merkittävin vaikutus on sillä, että Porissa Käppärän hautausmaan yhteydessä sijaitsevan krematorion uuni tuli marraskuun alussa tiensä päähän. Muut alueen krematoriot ovat auttaneet ottamalla vastaan vainajia tuhkattavaksi, muun muassa Monnan krematorio Raumalla.

Samoihin aikoihin marraskuun puolivälin tienoilla myös Monnan kappelin kylmiö oli pari viikkoa pois käytöstä remontin takia.Krematorioilla riittää töitä, sillä Suomessa kuolee väestön ikääntyessä yhä enemmän ihmisiä ja polttohautaus on nostanut suosiotaan.

Kun vuonna 2012 tuhkattiin noin 44 prosenttia vainajista, vuonna 2022 luku oli jo 62,4 prosenttia. Raumalla tuhkausprosentti oli alkuvuodesta Jouni Laaksosen mukaan yli 80.

Raumalla on ollut Laaksosen mukaan poikkeuksellisen paljon kuolleita niin viime vuosina kuin nyt marraskuun tienoillakin.Länsi-Suomi kertoi perjantaina (LS 8.12.), että Satakunnan hyvinvointialueella menehtyi vuonna 2022 ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli 3 000 ihmistä (noin 3 190).

Lue lisää: Koronakuolemat laittoivat tilaston uusiksi Satakunnassa – katso, mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt

Lue lisää: Korona selittää suurimman osan kuolleisuuden poikkeuksellisesta kasvusta

Jopa kylmäkontteja jouduttu pohtimaan

Raumalla on tilat arviolta vajaan sadan vainajan kylmäsäilytykseen. Omat kylmiönsä on hyvinvointialueella, seurakunnalla sekä joitakin paikkoja vanhusten hoitolaitoksissa ja hoivakodeissa.

Eniten paikkoja on Steniuksenkadulla ja Kaunisjärvellä.

Kari-Matti Haapala kertoo kysyttäessä, että hyvinvointialueella on Rauman seudun kylmiötiloissa paikat noin 50 vainajalle. Luvussa on huomioitu myös Eura ja Eurajoki.

– Se on väestöpohjaan nähden riittävä määrä, Haapala kuvailee.

Tiukkaa on silti välillä tehnyt viime viikkoina.

– Olemme seuranneet ihan päivätasolla vainajien määrää ja pohtineet, miten pystymme ratkomaan asian, jos kapasiteetti näyttää loppuvan kesken.

Haapalan mukaan yksi mahdollinen ratkaisu kylmiökapasiteetin loppuessa olisi kylmäkontteihin turvautuminen. Se ei olisi mikään mieluinen hätäratkaisu, sillä konteissa on omat muun muassa työturvallisuuteen, vartiointiin ja energiankulutukseen liittyvät ongelmansa.

– Emme onneksi joutuneet siihen, mikä on pääkaupunkiseudulla jo normaali käytäntö. Siellähän on pysyvänä ratkaisuna tuotu kylmäkontteja sairaala-alueelle. Pärjäsimme tässäkin tilanteessa omin voimin aktiivisella yhteistyöllä seurakunnan kanssa, Haapala sanoo.

Työmäärä kasvanut Raumalla huomattavasti

Jouni Laaksosen mukaan Rauman seurakunnan säilytyskapasiteetti Monnan kappelissa ja Lapin hautausmaalla on nyt noin 40 vainajaa.

Monnan kapasiteetti kasvoi aivan hiljattain uusien kylmäkaappien myötä 33:een. Yksitoista lisäpaikkaa onkin tullut tarpeeseen, sillä varauskirja on tältä vuodelta täynnä.

Laaksosen laskujen mukaan Raumalla tuhkataan tällä tahdilla noin 1600 vainajaa vuodessa.

Edellisenä ennätysvuonna 2021 lukema oli hieman vajaa 1500, kun tuolloin Turun krematorio oli kaksi kuukautta suljettuna savukaasujen puhdistuslaitteiden uusimisen takia.

Myös Raumalle asennetaan alkuvuodesta uusi pienhiukkasia ja elohopeaa talteen keräävä savunpuhdistuslaitteisto, minkä myötä Monnan krematoriossa saisi suorittaa ympäristömääräysten puitteissa 1500–2000 tuhkausta vuodessa.

Sekin lisäys saattaa vielä tulla tarpeeseen. Tuhkausluvut ovat Raumalla tuplaantuneet viiden vuoden takaiseen verrattuna ja 3–4-kertaistuneet kymmenen vuoden takaisesta (katso oheinen faktaboksi).

Monnan krematoriolla onkin painettu kahden ihmisen voimin pitkää päivää.

– Olemme joutuneet tekemään töitä kuutena päivänä viikossa ja välillä vähän pidempiä päiviä. Jos normaalisti työajan puitteissa on ollut noin 25–30 tuhkausta per viikko, niin nyt toiveena on ollut sellainen 45–50. Kyllä se aika iso lisäys on, Laaksonen sanoo.

Monnan krematorion hoitajan Panu Heinon työkuvaan kuuluu muun muassa työntää ruumisarkut yli tuhatasteiseen uuniin. Töitä on riittänyt etenkin nyt loppuvuodesta, sillä Rauman ruumishuoneilla on ollut ruuhkaa. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Raumalla tuhkattavista suurin osa muualta

Tilannetta tulee tosin helpottamaan jatkossa se, että Poriin on rakennettu uusi krematorio Meri-Porissa sijaitsevan metsähautausmaan läheisyyteen. Uudessa krematoriossa voidaan tuhkata 3500 vainajaa vuodessa.

Laaksosen kuuleman mukaan tavoite oli ottaa krematorio käyttöön jo loppuvuoden aikana, mutta uunin käynnistyminen saattaa mennä tammikuun puolellekin.

Hänen näkemyksensä mukaan Satakunta saattaisi tarvita tulevaisuudessa vielä yhden uuden krematorion tai ainakin uunin. Porissa olisi tilaa kahdelle uunille.

– Kun Turussa oli kaksi uunia, Porissa kaksi ja Raumalla yksi, pärjättiin sillä tavalla, että kaikki alkoivat olla sopivasti työllistettyjä. Kun Porissa meni vanhoista ensin toinen uuni ja nyt ei ole yhtään, niin kolmella uunilla tuhkausten pyörittäminen ei ainakaan toimi.

Laaksonen kertoo, että ruuhkan takia vainajia on jouduttu kuljettamaan Vaasaan ja Hämeenlinnaan asti.

– Tässä pitäisi olla viisi toimivaa uunia ja kuudes varalla oleva. Laitteisiin tulee kuitenkin aina huollon tarvetta, niin pitäisi olla hiukan reserviä.

Hieman yllättäväkin tieto saattaa olla se, että suurin osa Rauman krematoriossa tuhkattavista vainajista on ulkopaikkakuntalaisia. Näin oli jo ennen kuin Porin krematorion uuni hajosi ja vainajia alettiin siirtää sieltä.

Lista on pitkä, kun seurakunnan ylipuutarhuri Jouni Laaksonen luettelee, mistä kaikkialta lähiseudulta vainajia tuodaan Raumalle: Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki, Mynämäki, Loimaa, Pöytyä, Eura, Säkylä, Eurajoki, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Harjavalta...

Laaksonen laskee, että normaalisti vuodessa kuolee noin 450 raumalaista, joista jo yli 80 prosenttia päätyy tuhkana uurnaan. Yli tuhat tuhkattavaa vuodessa tulee siis Monnaan muualta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.