Raumalla sote-valmistelusta saatuja hyviä oppeja jalkautetaan nyt käytäntöön

Rauman sote-johtaja Satu Helin harmittelee kuitenkin uudistuksen aikana menetettyjä valtionosuuksia, mikä on vaikeuttanut oman toiminnan kehittämistä.

Rauman sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Satu Helin kertoo osanneensa varautua soten kaatumiseen yhtenä mahdollisena vaihtoehtona.

Helin kantaa huolta erityisesti siitä, että kunnat ovat menettäneet uudistuksen valmistelun aikana valtionosuuksiaan, mikä on vaikeuttanut oman toiminnan kehittämistä.

- Sotea odotellessaan kunnat ovat strategisesti investoineet oman sotensa kehittämiseen varsin niukasti. Kertynyt peruskorjaus- ja investointivelka realisoituu nyt konkreettisesti kuntien tarkasteluun.

Kaikissa Suomen maakunnissa valmistelutyö on tehty valtion muutosrahoituksella. Soten sisällöllistä uudistusta on toteutettu lisäksi useiden kehittämishankkeiden rahoituksella. Varsinaisesti maakuntavalmisteluun on Satakunnassa palkattu yli 30 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti.

Raumalta on oman työn ohella osallistuttu kehittämishankkeisiin lähes 1 000 työpäivää viime vuoden aikana. Tämän lisäksi 23 henkilöä on nimetty erilaisten valmisteluryhmien jäseniksi.

- Ymmärtääkseni valmistelutyöhön käytettävä rahoitus päättyy huhtikuun lopussa ja henkilöstö palaa aiempiin työtehtäviinsä, pohtii Helin.

Miten kuntien saama raha olisi riittänyt?

Kansalaisilla on jo ollut sote-palvelujen suhteen valinnanvapautta. Maakunta- ja sote-uudistus olisi tuonut täysin uudenlaisen tekijän kansalaisten omaan päätöksentekoon palvelujen tuottajan valinnassa ja sitä kautta myös vastuun päätösten seurauksista.

Maakuntauudistus ja valinnanvapaus olisi uudistanut täydellisesti myös palvelujen rahoitukseen. Vaikka kuntien sote-rahoitus on jatkuvan tarkastelun ja toiminta tehostamisen kohteena, ei maakunnan myötä tuleva valtion rahoitus olisi poistanut tehostamisen tarpeita, pikemminkin vauhdittanut sitä.

- Eri kuntien ihmisille yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen on hyvä periaate. Se olisi tuonut joillekin kunnille lisää ja joillekin puolestaan vähemmän, koska voimavaroja ei ollut lisää luvassa.

Helin on kantanut huolta myös sitä, miten maakunnan liikelaitokset olisivat pärjänneet taloudellisesti kilpailussa yksityisen sektorin kanssa.

- Meidänkin kiirevastaanoton nykyinen tilanne antaa jo osviittaa siitä, että siellä huolehditaan kaikki se, mitä muut eivät ehdi tai hoida riippumatta siitä, onko tarve kiireellinen tai vähemmän kiireellinen.

Kunnat määrittävät nyt suunnan

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävän iso osa kunnan toimintaa. Nyt, kun sote ei uudistu lain eikä valtion rahoituksen perusteella, ainakaan tämän hallituksen päätöksin, kunnat määrittävät uuden suunnan ja mahdollisen yhteistyön muodot itse.

Erityisesti pienet kunnat ovat tiukalla kasvavien sote-menojensa myötä, mikä lisännee tulevaisuudessa muun muassa kuntaliitosten määrää.

– Keskisuuret kunnat joutuvat ymmärtääkseni katsomaan vuosia eteenpäin miettiessään omia taloudellisia voimavarojaan.

Pohdintaa aiheuttaa myös se, miten kunnat saavat osaavaa henkilöstöä ja johtoa, jos päättävät jatkaa ilman yhdistymisiä tai päätyvät maakunnallisia kuntayhtymiä pienempien yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen.

Rauman sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä Rauman edunvalvonnan ohjausryhmässä on jo käyty alustavia keskusteluja vaihtoehdoista, jos maakuntauudistus ei toteudu.

– Raumalla on ollut se etu, että olemme kohtuullisen lähellä Turkua. Vaikka vastaanoton lääkäreistä on edelleen pulaa, olemme kuitenkin saaneet Turun seudulta osaajia.

Viisaita ratkaisuja ja yhteistyötä

Helinin mukaan nyt jatketaan maakunnan valmistelussa saatujen oppien viemistä käytäntöön soveltuvin osin. Lisäksi meneillään on muun muassa iso Kaunisjärven vanhainkodin peruskorjaushanke, joka tuo valmistuttuaan uudistuksia palveluihin.

Helin toivoo, että Raumalla tehdään tulevaisuutta ajatellen viisaita ratkaisuja käynnistetyn Vahva Vakaa Rauma-talousohjelman ja myös edunvalvontatyömme puitteissa.

- Toki panostamme edelleen myös hyvään ja avoimeen yhteistyöhön sairaanhoitopiirin kanssa. Lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu ja toivottavasti tiivistyy entisestään. Luonnollisesti olemme avoimia myös muille keskusteluille ja selvityksille, joita on odotettavissa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut