Ympäristöllä on suuri merkitys kirjoittamiselle. Toista kertaa RaumArs-residenssissä vieraileva Suvi Nurmi työstää Vanhan Rauman miljöössä sekä varhaisnuorille suunnattua Routala-kirjasarjaansa että jatkoa elokuussa ilmestyvälle Be Cool -nuortenkirjalle.
– Olen huomannut, että minulle ovat tulleet läheisiksi vanhat talot ja sopivan pienet paikat. Ne ovat kirjoittamiselle parhaita. Kirjoittamiseen pystyy keskittymään, ei ole turhaa hälinää.
Nurmi hakeutuukin mielellään taiteilijaresidensseihin.
– Kirjallisen työskentelyn kannalta on tärkeää välillä saada hengähdystaukoja arjesta ja keskittyä täysipäiväisesti kirjoittamiseen.
Monen vuoden työ
Nurmen varhaisnuorille suunnattu Routala-sarja on neljättä osaa vaille valmis. Ensimmäinen, Unissamatkaaja, julkaistaan Myllylahden kustantamana ensi keväänä.
Reaalifantasiakirjat ovat syntyneet pitkällä aikavälillä ja ykkösosa on jo 18 vuotta vanha.
– Vuonna 2016 ryhdyin tavoitteellisesti jatkamaan sen työstämistä ja aloin tehdä jatko-osia.
Kirjasarja kertoo pikkukaupungissa asuvista sisaruksista, jotka huomaavat olevansa aikamatkaajien sukua.
Kirjoituskilpailun satoa
Tällä viikolla Nurmi sai Raumalle seuraa toisesta kirjoittajasta, Matilda Ahlstenista. Nurmi, Ahlsten ja Saara Honkanen muodostavat yhdessä kirjailijanimimerkin Vilu Varento, jolta ilmestyy ensimmäinen nuortenkirja elokuussa.
Be Cool on suunnattu erityisesti 11–14-vuotiaille pojille.
Käsikirjoitus voitti viime vuonna Lastenkirjainstituutin ja Kariston Sytytä lukemisen vimma -kirjoituskilpailun, jossa etsittiin uudenlaista ja rohkeaa nuortenkirjan käsikirjoitusta.
Kaksi kirjoittajaa ei vielä ole harvinaisuus, mutta kolme alkaa jo olla. Yhteistyö kolmikon kesken on sujunut hyvin ja yhteinen kirjoitustyyli löytyi nopeasti.
– Tuomaristokaan ei arvannut, että kirjoittajia on kolme, kertoo Matilda Ahlsten.
Be Coolin tekijöillä on netin kautta jaettu yhteinen tiedosto, jonne jokainen lisää kirjoittamansa kohtaukset, joita kaikki voivat muokata. Ahlsten kuvailee tekotapaa tilkkutäkkimäiseksi.
Vähänkö noloo
Kilpailuun kolmikko osallistui nimimerkillä Nolousreaktori. Se kertoo paljon myös kirjan sisällöstä, joka kiteytyy sanaan nolous.
– Meillä kaikilla oli se kokemus ja tietämys yläkoulusta, se, että koko ajan tunsi itsensä noloksi tai pelkäsi tulevansa nolatuksi.
Jatkuva epävarmuuden tunne, jota tosin monet eivät näytä ulospäin, on yhdistävä ja samaistuttava asia, toteaa Nurmi.Ahlsten, Honkanen ja Nurmi tutustuivat toisiinsa taidelukiossa.
Videoyhteydellä haastatteluun osallistuvan Saara Honkasen mukaan nolouden tunne saattaa liittyä myös ulkopuolisuuden kokemukseen, pohdintaan siitä, kuuluuko johonkin porukkaan vai ei.
– Se on esimerkiksi yhdistänyt meitä kaikkia: olemme olleet joukosta poikkeavia, Honkanen sanoo.
Be Coolin vahva viesti Honkasen mukaan on juuri erilaisuuden – ja noloudenkin hyväksyminen. Matilda Ahlsten korostaa myös humoristista ja sydämellistä lähestymistapaa.
Kirja saa haastaa
Poikien maailmaan kirjoittajat sukelsivat pohtimalla, miettimällä mikä kohderyhmää kiinnostaisi.
– Ja mitä itse haluaisimme lukea, jos olisimme sen ikäisi poikia, sanoo Suvi Nurmi.
– Tärkeä pointti oli se, ettei lukijoita aliarvioida. Usein oletetaan, että nuoret kaipaavat helppoa luettavaa, mutta pieni haastaminen voisi päinvastoin innostaa. Kirjallisuuden tehtävä on kuitenkin laajentaa sanavarastoa ja tietämystä maailmasta, hän korostaa.
Kilpailun tuomaristo kiitteli käsikirjoituksen tavoittavan aidosti yläkoulun tunnelman, joka voi välillä olla myös ahdistava.
Kiitosta sai myös nopeatempoinen, paljon dialogia sisältävä rento ote ja tutun oloiset hahmot.
Kirjan päähenkilö on seitsemäsluokkalainen nolojen tilanteiden sankari Tassu. Oma sivujuonteensa tuo Be Cool -juoma, jota koululaisille tyrkytetään joka käänteessä.
– Sisäänheittojuttu on huumori, vaikka käsittelemme isoja asioita, Nurmi kertoo.
Ripaus fantasiaa
Be Cool -sarja ei edusta puhdasta realismia, vaan joukossa on kirjoittajien mukaan tieteisfantasiaa. Nurmi pitääkin tärkeänä, että kirjallisuus sisältää muutakin kuin niitä asioita, joita ihmiset kokevat arkielämässä.
Parhaillaan työn alla olevassa toisessa osassa siirrytään New Yorkiin.
Lähituntumaa nuorisoon
Nuortenkirjat on suunnattu haastavalle kohdeyleisölle: niille, joita lukeminen ei tänä päivänä kovin paljoa kiinnosta.
– Lukemisen vähäisyys ei koske vain poikia, eikä se ainakaan omissa silmissäni ole niin sukupuolittunut asia. Myös tyttöjä pitää suostutella lukemaan.
Tilanne tietenkin huolestuttaa nuorille kirjoittavaa.
– Oma kokemukseni on se, että kirjallisuus on merkittävästi laajentanut näkemystä itsestä ja maailmasta. Olisin ihan eri ihminen ilman nuorena lukemiani kirjoja. Näitä kokemuksia toivoisin nykyisillekin nuorille, hän pohtii.
Nurmella on tuntumaa yläkouluikäisistä, sillä hän on opettanut seitsemäsluokkalaisille äidinkieltä.
– Sain pienen kurkistuksen heidän maailmaansa.
– Se on jännä ikävaihe, tuolloin leikitellään jo aikuisuuden kanssa, puhutaan roiseja juttuja, mutta ollaan toisaalta hellyttävän viattomia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.