Anita Saaristo on tehnyt Masi-talvituotteita 30 vuoden ajan. Nykyisin suurin kysyntä on lumentyöntimille, sillä talvet eteläisessä Suomessa ja Ruotsissa on vaihtelevia. Saaristo on näppärä käsistään, joten hänen pisteensä löytyy usein juuri lumentyöntimien luota.
Luminen talvi eteläisessä Suomessa ja Ruotsissa tietää kiirettä Hakunintiellä. Se sopii Anita Saaristolle, joka kokoaa lumentyöntimiä niin vauhdilla, että Länsi-Suomen kuvaaja pyytää hidastamaan.
Saaristo on tehnyt Masi-talvituotteita 30 vuoden ajan, viime vuodet pääasiassa lumentyöntimiä.
Leutojen talvien myötä lumentyönnin on syrjäyttänyt yhä enemmän kolan asemaa, ja työntimien menekki on ollut kovaa.
Tällöin tarvitaan näppäräsormista Saaristoa.
– Nopein laitetaan tekemään niitä. Minä olen pienenä käynyt niin paljon marjametsällä, että se on kehittänyt sorminäppäryyttä, Saaristo naurahtaa.
Hyvän musiikin tahdissa työ sujuu
Saaristo nappaa varren käteensä: ponsi kiinni toiseen päähän ja toiseen kuuppa. Kone hoitaa oikean syvyyden. Kerralla valmiiksi 30 kappaletta.
Saaristo nappaa rivistä ensimmäisen työntimen ja kiinnittää sen kylkeen sinivalkoisen tarran kertomaan suomalaisesta työstä.
Sitten alkaa ruuviväännin laulaa. Kuulosuojaimissa soi normaalisti virolainen radiokanava. Välillä hän kuuntelee äänikirjoja.
Hetkessä Saaristo on ruuvannut varteen kiinni sekä kuupan että ponnen.
– Valmiit tuotteet niputetaan aina viiden nippuihin. Sitten kun saan lavallisen valmiiksi, kuljetan sen varastoon odottamaan lähtöä kauppoihin.
Kauppa ei juuri kesällä käy
Vuoden aikana Hakunintiellä valmistetaan yli 100 000 erilaista Masi-tuotetta. Tuotteiden levikkialuetta ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Viro.
Sesonkikituotteita tehdään vain elokuun lopusta maaliskuun alkuun. Kesällä koko Motosealin kokoonpanotehdas Hakunintiellä hiljenee. Juhannuksena harva ostaa lumilapiota.
Saaristo tekisi lumituotteita mieluiten ympäri vuoden. Kesällä hän hitsaa lokasuojia Motosealin toisella tehtaalla Isometsässä. Se ei sovi liikkuvaiselle naiselle yhtä hyvin.
Kun Saaristo 80-luvulla haki töihin kokoonpanotöihin, sanottiin hänelle, että työ on liian raskasta naisille. Hänen onnekseen yksi työntekijä lopetti, joten hän sai paikan.
Ajat ovat muuttuneet tuosta paljon. Vuosien aikana Motosealin palveluksessa on ollut useita naispuolisia hitsareita ja tuotantotyöntekijöitä.
Puuvarsi vaihtui alumiiniseen
Noin seitsemän vuotta sitten Masi-lumentyöntimen puinen varsi vaihdettiin alumiiniseen. Se on sekä kevyempi että kestävämpi, sillä ajan saatossa puu muuttuu ruman väriseksi ja lahoaa.
Toiset suosivat edelleen mieluummin puista, sillä se on lämpimämpi käteen. Osassa Masi-tuotteista on vielä puuvarsi, kuten jääraudassa ja alumiinilapiossa.
Tekijälle alumiininen varsi on armollisempi.
– Puuvarret ovat helposti kieroja, ja niitä piti sitten plokata pois, Saaristo kertoo.
Untuvikkojen vakituinen perehdyttäjä
Kun hommaa tekee kolmenkymmenen vuoden kokemuksella, saa usein kauden alussa toimia perehdyttäjänä. "Untuvikkoja", kuten Saaristo leikkisästi kuvailee.
Sesonkiaikaan tehtaalla työskentelee noin 20 työntekijää, joista noin puolet on vakituisia ja puolet kausityöntekijöitä.
Saaristolla on oma vakiintunut tapansa tehdä töitä. Kun on kiire, hän ei ehdi jäädä seurustelemaan. Keskeneräisyys harmittaa.
– Minulle on omassa työssäni tärkeää, että saan homman valmiiksi työpäivän aikana. En halua, että jää puolikkaita lavallisia odottamaan seuraavaa vuoroa.
Yhden lavallisen lumentyöntimiä Saaristo kokoaa 1,5 tunnissa. Kiireessä vielä nopeammin.
Materiaalipula on helpottanut
Välillä hommat myös seisovat, mutta se ei johdu laiskuudesta. Viime sesonkina materiaalipula oli kova. Alumiinia ja terästä oli vaikea saada.
– Jopa ruuvit olivat loppu, Saaristo muistelee.
Nyt tilanne on ollut parempi.
Lunta saisi kuitenkin tulla enemmän. Se tietäisi sitä, että Saariston sorminäppäryyttä tarvitaan.
Länsi-Suomi esittelee tässä juttusarjassa Raumalla tehtyjä tuotteita ja niiden tekijöitä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.